Konneitten kerräilysä voi käyä niinku Käläviällä - Toivosen Matti perusti Suomen ensimmäisen hajottamomuseon
Paikkaa ei voi ohittaa huomaamatta tätä kylttiä. Alueelta löytyy yli 50 museorakennusta ja erilliseltä hajottamomuseolta yli 300 autoa. Vempeleet ei ole sliipattuja, vaan ajanpatina kertoo jokaisen esineen oman tarinan.
Toivosen Matti. Mies jonka kamppeisiin on tarttunut vuosikymmenten aikana monenlaisia vanhoja koneita ja esineitä. Vauhdikkaan touhun keskellä ukko ei ole itse muistanut vanheta ollenkaan :)
Puusepäntehdas on Matin mielipaikka. Tässä ollaan karstalaudantekokoneen äärellä. Koneessa on liukulaakerit, akselit siihen tuli Saksasta ja muilta osin laite on tehty puusta.
Koneella saa laudasta näin koveran. Hetkinen, olikos pärekatossa räystäskourua? :)
Karsta naulattiin lautaan kiinni karstanauloilla.
Jylhän Puusepän valmistama vannesaha. Verstaan koneet lähtivät aikanaan maailmalle ja tietämättä etukäteen, ne päätyivät Kaustiselta takaisin Toivosen suvulle. Verstaassa on tehty pääasiassa ikkunoita ja ovia.
Puusta tehty vesimyllyn hammasratas, joka on ollut suvun myllyssä Ridankylässä. Puustahan syntyy vaikka radiotoimittajan pääkin :)
Temmes kaivuri yhdistettynä 6 sylinteriseen majuriin. Historiatiedot kertovat, että kaivuria valmistettiin Raahessa Miilukankaan konepajan paikalla toimineella Raahe Oy:llä 1950 ja -60 luvulla. Hannes Pehkonen ja Eeli Lempinen kehittelivät aikanaan pienkaivurin prototyypin puusta ja vanhoista auton osista Vikiön pirtissä Temmeksellä. Rasvamonttuilijoille tiedoksi, raahelainen kirjailija ja valokuvaaja Auno Aunola on tehnyt Temmes kaivurin vaiheista 168-sivuisen kirjan!
Vaijerikoneena Temmes kaivuri oli lopulta jopa nopeampi kuin Hydromasteri.
Nätti kuin Jussi pienenä! Pikku-Jussi oli toiminnassa Vuolteen soramontulla 30-luvulla.
Moottorilla varustettua ajettavaa niittokonetta valmistettiin ennen hevosen keksimistä :) Voimana Bernhard moottori ja kone on ollut käytössä 1900-luvun alussa.
"Konehuone". Takana iso masiina, tutkitaanpa tarkemmin.
Tämä kone pyöritti generaattoria Mannerheimin linjassa sota-aikana Itä-Karjalassa. Laitos lähtee käyntiin ilmalla, toimii kahdella pytyllä ja painaa 5000 kiloa. Toimittaja ei muista kantaneensa tuollaista armeijassa palvelusaikana.
Masiina on valmistettu Ruotsissa ja Matti löysi sen jo romahtaneelta Teerijärven sahalta. Koneesta tehtiin kaupat 1000 markalla ja kun myyjä kuuli museointisuunnitelmasta, laite lähti lopulta mukaan ilmaiseksi.
Matin ensimmäinen hankittu moottori Kärkisestä Rautiosta. Tässä kaupassa kävi vaihdossa päikseen valmetin eturatas.
VR:n entistä kalustoa? Ei suinkaan, vaan mahtavan kokoinen höyrykone Virroilta. Laitetta käytettiin siellä raamisahan pyörittämiseen.
Matin itse tekemä ISO fillari. Seppä on itse nimennyt sen Hietalan Iso-Einarin pyöräksi.
Olympia polttomoottori käyttöinen pärekone Ullavasta. Laite on tosi vanha ja sillä on tehty eräskin kattopäre. Onkohan näitten vanhojen laitteiden käytössä palanut koskaan päreet? :) Ei, kun lujia ovat!
Toinenkin pärehöylä. Vielä varhaisemmat pärehöylät toimivat jopa miesvoimalla. Sellaisella leikattiin päreitä mm. Kalle Päätalon Elämän Vonkamies -teoksessa.
Pitkänlyhteen puintikone. Tällä käsiteltiin olkikattojen materiaali ja oljet säilyivät pitkinä ja suorina. Jyvät ropisivat alla olevaan laariin.
Viikolla uutisissa kerrottiin Perämeren veden nousevan sääolosuhteiden vuoksi 2 metrillä. Nousihan se ja Kälviän kohdalle kasitien reunaan huuhtoutui valtamerilaiva!
Tällä aluksella on pituutta 16 metriä, leveyttä 6 metriä ja korkeutta 5 metriä + hytti.
Laivan kone toimii nyt ankkurina.
Onhan siellä oikeakin ankkuri. Matti hankki laivan Pietarsaaresta, tarkoituksenaan perehdyttää puistovieraita puulaivan rakentamisessa.
Oliko oikealla se tyyrpuuri ja vasemmalla Pedersöre!
Sehän onkin merirosvolaiva! Ja aito eikä piraatti.
Kuka miekkaan tarttuu, se koneiden määrään hukkuu.
Kälviän talous on kuulemma viime aikoina laskenut jyrkästi. No nyt löytyi se kätkö, mihin kaikki aarteet ja omaisuudet ovat päätyneet - merirosvolaivaan :)
Nyt ollaan puolen kymmenen kilometrin päässä varsinaisella hajottamomuseolla. Satoja autoja pitkin planttaasia. Vaikka autot ovat taivasalla, on se Matin mukaan parempi kuin auton päätyminen paaliin.
On siinä Matilla hirveä homma kiillotella pirssit edustuskuntoon kevättä syksyä :)
Taunus V4 vuosimallia 1965.
Petroolikäyttöinen Saab vuosimallia 1999.
Michelin on ranskalainen rengasvalmistaja. Yhtiön perustivat veljekset Édouard ja André Michelin vuonna 1889. Yhtiön tunnushahmona toimii Michelin-ukko.
Castrol taas on voiteluöljyjä valmistava yritys, jonka emoyhtiö on BP. Nimi Castrol tulee risiinistä, josta voiteluöljyt valmistetaan. Mm. Volkswagen, BMW ja Audi käyttävät Castrolin tekemiä voiteluöljyjä. Yrityksen tuotteita käytetään myös laajalti moottoriurheilussa.
Koppa-autojen pariin! Kaksi VA170 Mercedes Benziä Kokkolasta.
Varsinkin tämä musta versio on niellyt valtavasti kilometrejä.
Sitten! Tämä musta kupla on vuosimallia 1949. Matti huusi sen Kokkolassa pidetystä huutokaupasta ja tarina kertoo sen olleen käytössä itse laulaja Tapio Rautavaaralla!
Mitähän Tapsa on miettinyt, kun on tällä pirssillä mahdollisesti ajellut. "Itse kuplani jäljet mä tunnen..."
Armeijakalustoa. Mitä yhteistä on viinilastilla ja puolustusvoimien kuorma-autolla? Molemmilla kuskataan eri vuosikertoja.
Halli rekisterillä VBX-380, AAC-928, VJA-297, ABM-351....valot päällä!
Purkaamon ajatuskasaamo. Tuota ovea Matti on avannut vuodesta 1965 saakka. Hajottamon toiminta hiljeni heti eläinpuiston ja talonpojan museon avauduttua.
Matin "postimerkkikokoelma".
Todellisia ikimerkkejä.
LOPPUYHTEENVETO: Siinä se on Toivosen Matin harrastus ja elämäntyö. Voisiko tätä kutsua myös talonpojan autotarhaksi.
Katso myös: Old Machines yhdistyksen toiminta starttasi ensiyrittämällä Raahessa
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu