Uusimmat

Suosituimmat

Rasvamonttu game open! - Kettukankaan Mikko perusti Saloisten tietokone- ja pelikonsolimuseon Raahessa

05.03.2020 14:40 - Ari Kettukangas

Rasvamonttu näpyttelee tällä kertaa Raahen Saloisissa. Kettukankaan Mikolla on hieno vanhojen tietokoneiden, pelikonsolien ja laskimien kokoelma. Laitteita on kertynyt vuosien aikana jopa kokonaisen Saloisten tietokonemuseollisen verran. Aarteisiin tutustutaan Ketunperällä ja varsinaisella pääkallopaikalla Arkkukarissa. Käynnistämme nyt Rasvamonttu -ohjelman, enter!

Kettukankaan Mikko. Mies joka on kiinnostunut vanhoista asioista ja esineistä. Saloisten tietokonemuseon lisäksi hän on perustanut kylätalo Saloisten pirtin, joka pitää sisällään mm. perinnerakentamisen varaosapankin ja kesäkahvilan. Paikallista vanhaa kulttuuria on päätynyt sivujenkin väliin Mikon itse vuonna 2010 perustamassa Perukan postissa ja nykyisessä 7 vuotta ilmestyneessä Saloisten pirtti -lehdessä.

Mikon kokoelmassa on kymmeniä tietokoneita ja tähän alkuun erilaisia konsolipelejä. Philipsin Videopac pelikonsoli 1970-luvun lopulta. Pelin valmistus lopetettiin 80-luvun puolivälissä.

Tässä Videopacin pelejä. Tuleeko mieleen muistoja? Käynnistetään kohta "hakku Pete" tuosta oikeasta yläkulmasta. Kahvakuulako se muuten on tuossa alareunassa?

Ei ole kahvakuula vaan Videopacin "kasetti" eli moduuli. Kyljessä on luettelo, millä nimellä peliä on myyty maailmalla.

Videopacissa on nyt paikallaan hakku Pete, eli Pickaxe Pete 70-80 luvun taitteesta ja tässä kuvassa on mukana myös peliohjain.

Hakku alkoi heilumaan. Tehtävänä lyödä päälle tulevia kiviä palasiksi. Mikäli hakku tippuu ja kultakivi osuu otsaan, silloin käynnistyy Ketunperän naapurissa taas Laivan kaivoksen toiminta! :)

Videopacissa on myös tietokone- ja lautapeli yhdistelmä eli hybridi :) Peli pelataan ruudulla ja nappeja siirrellään laudalla. Tätäkö se tarkoittaa se tietokoneen "pöytämalli?".

Audio Sonicin valmistama konsoli ja Pong -pöytätennispeli vuodelta 1977. Peli tuli kunnolla tunnetuksi Atarin toimesta.

Hetkinen...nyt ei ihan tarkasti erota, onko tässä pöytätenniksessä kysymyksessä naisten- vai miesten peli...

Ericssonin EPC kannettava 80-luvulta ja Mikon kokoelman vanhin pc-peli Snipes vuodelta 1982. Masiina on varustettu 8086 prosessorilla.

Snipes käynnistyy lerpulla. Pelissä edetään labyrintissä ja saadaan kohteita tulittamalla pisteitä.

Vau! Commodore 64:sen koko setti: C-kasettiasema, peliohjaimet ja levyke. Tämmöisellä toimittajakin pelasi yli 30 vuotta sitten. Vanha muisto sieltä:

Poikien kanssa pelattin Winter Games -talviurheilupeliä. Mielilaji oli pelin viimeinen osuus mäkihyppy. Siihen päästäkseen piti pelata ainakin tunnin verran ei niin kiinnostavia lajeja. Esim. pitkä hiihto-osuus vaati valtavan ja vaivalloisen "räpätyksen" peliohjaimella, jotta pelin ajanotossa pääsi eteenpäin. Viimein kova yritys palkittiin ja tuli se odotettu mäkihyppy! Peli kysyi kuitenkin aina välillä lajin jatkumisesta, YES tarkoitti jatketaan ja NO -komento palautti koko pelin alkuun. Ja joku meni tietenkin painamaan aina vahingossa NO!!!## :)

Commodore 64:sen näppäimistö. Ainoa tietokoneen työkalu, joka on pysynyt vuosikymmeniä suhteellisen samanlaisena. Tätä merkkiä on muuten valmistettu eniten maailmassa. Se tuli markkinoille 1982 ja sen valmistaminen loppui 90-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen markkinoille tuli mm. Commodore Amiga.

64:lla käynnistyy juuri The great Gianna Sisters -peli vuodelta 1987. Näyttönä toimii Suomi televisio. Myös tässä pelissä seikkaillaan sokkelossa ja kerätään pisteitä. Tasohyppelypeli on julkaistu kyseisenä vuonna Amigalle, Amstrad CPC:lle, Atari ST:lle ja Commodore 64:lle. Commodore 64 -version introssa pelin nimeksi mainitaan The Great Gianna Sisters (oikeasti Giana). Nintendon Super Mario Bros peli ilmestyi pari vuotta aiemmin, peli on tainnut saada siitä vaikutteita.

Philipsin analoginen Tele-Spiel pelikonsoli 70-luvun puolivälistä.

Ensin huvi ja sitten työ! Data-Systemsin kannettava ja Sikaneuvos Zenitissä. Tämmöistä ohjelmistoa käyttivät maatalousneuvojat ainakin 80-luvun loppupuolella. Laite on 286 prosessoriin pohjautuva, siinä on Doss 3,3 käyttöjärjestelmä ja se on varustettuna jopa kovalevyllä.

Himmeä näyttö johtuu rikkoutuneesta taustavalosta. Siksi tulkataan juuri saapunut kysymys maatalousneuvojille: "Kuoriutuuko porsaat munista, vai saako se vasikoita niin kuin kissat?".

Nokian minitietokoneen viherpääte levyaseman testaukseen vuodelta 1981. Tämän Mikko pelasti Rautaruukin Satamakankaan kokoelmista. Laitteen on koonnut Raahen tietokonealanoppilaitos. Laitteeseen on yhdistetty jonkinlainen pieni rakennussarjamikro. Vempaimella voidaan alustaa, korjata, tallentaa ja tutkia levykettä. Toin laitteeseen meiltä Pookista testimielessä Souvareitten uusimman levyn ja kone ei löytänyt levyltä mitään korjattavaa :)

Ne tiesi aikanaan TEKU:lla Pookin toimittajan tulevasta Rasvamonttu vierailusta! ;)

Digital VT220 pääte 80-luvulta. Laitetta käytettiin myös suurtietokoneissa ja sen avulla jokaiselle käyttäjälle ei tarvinnut hankkia erikseen kallista ja erillistä keskusyksikköä.

Datasaab reikäkortinlukijalaite 70-luvun puolivälistä. Tämä on toinen vastaava masiina Rautaruukin isosta tietokoneesta. Kohta tutustutaan koko konekompleksiin.

Siinä sitä on lävistettyä muistia reikäkortilla. Näyttää olevan yhtä paljon aukkoja muistissa kuin toimittajallakin :)

Tietokonekeräilijän buffetpöytä. Malleja löytyy vuodesta 1968 alkaen. Etualalla vasemmalla Commodore Vic 20 ja sen takana ruotsalainen Luxor ABC.

Saloisten ensimmäinen mikrotietokone vuodelta 1977. Laitteen on koonnut aikanaan Rautaruukin tietokonepuolen työntekijät. He asensivat koottavan Telmac 1800 harrastemikron ensimallin käytöstä poistetun vuoden 1972 Stansaab Alfaskop 3100 -päätteen sisään. Pieni keskusyksikkö on ujutettu näppäimistön alle. Telmac oli aikoinaan Suomessa mikrotietokoneiden johtava merkki.

Korppu ja lerppu. Nuoremmille tiedoksi, nämä ei ole imuripussin suu-osia, vaan vielä 90-luvulla käytössä olleita tallennuslevykkeitä. Sitä muistitikulla silmään, joka uudempia muistelee!

Mikon oma ja henkilökohtaisesti ensimmäinen tietokone Acer 915V 80-luvun puolivälistä. Näitä koneita Rautaruukki myi tuolloin edullisesti omille työntekijöilleen.

Kone omistajan mukaan! Nokian minitietokone Mikko 3/16.

Nokian Mikko konetta löytyy Arkkukarista 3/16 ja 3/36 mallina. Kettukankaan Mikko puolestaan on utelias kuulemaan, mikäli jollakin on tietoa näiden koneiden ohjelmista! Käynnistyslevykkeen löytyminen olisi myös hieno juttu.

Nokiat ovat olleet tärkeä osa Suomen teollista historiaa.

"Linnunpönttö", eli Macintosh ja siitä ensimmäinen Apple-malli. Tietokonevarasta ei ennen vanhaan voitu vangita teosta, koska näyttö oli liian pieni.

TeleGuide pääte. Laite oli puhelinverkon kautta yhteydessä pääkoneeseen. Siitä löytyy sisäänrakennettu puhelinluettelo, sähköposti ja oma nettikauppa. TeleGuiden verkko oli kilpailija internetille.

Oravan koululta pelastettu Pentium pohjainen läppäri.

Toshiba, lempinimeltään Viivi, varustettuna Windows 3,1 käyttöjärjestelmällä. Alkuaikoina tietokoneille annettiin aina nimiä.

Commodore Amiga. Tästä mallista tuli 64:sen seuraaja vuosien 1985-1994 välillä.

Yksi huone on varattu mekaanisille, veivattaville ja sähkömoottorilla varustetuille laskimille. Tämä kokoelman suurin on 50-60 luvun taitteesta ja se on ollut käytössä vuonna 1974 perustetulla Raahen Tili Oy:llä. Laitetta on säilytetty kauan entisessä navetassa ja näppäimet ovat siksi vähän jämähtäneet.

Lisää 50-60 luvun laskimia Rautaruukilta.

Tosin tämä yksityishenkilöltä tullut Rema on jo heti sotien jälkeen valmistettu. Tässä mallissa on sitä jotakin...

Tämäkin Everest -malli lahjoitettiin kokoelmiin Rautaruukilta. "Huomio huomio! Kassalle 6. tarvitaan myyjä!".

Uudempia mekaanisia laskimia pyörittää sähkömoottori.

Tiesittekö tätä! Arkkukarin entisellä Osuuskaupalla kuvattiin kaikki 60-luvun James Bondit :) Vasemmalla Rautaruukin entinen Datasaabin D22 keskusyksikkö ja sen vieressä nauha-asema vuodelta 1971. Valtavat täyttä terästä olevat kaapit rahdattiin paikalle hiioppi-autolla ja viiden miehen voimalla. Piirilevykin on kaksi milliä paksua terästä. "Tietokonehuollosta päivää, kumpiko onkaan kysymyksessä, rauta- vai softavika?".

Näin iso järjestelmä löytyi aikoinaan vain suurimmilta yrityksiltä ja Rautaruukki otti sen tällä alueella käyttöön ensimmäisenä. Tehtaan museo lahjoitti Mikolle kaappeihin liittyvän koko kaluston vuonna 2015. Mitähän muuten keskusyksikkö on syönyt?

Sisältönä ferriittirengasmuistia sekä muistinhallintaan liittyvää elektroniikkaa. Järjestelmä on transistoripohjainen 24 bittinen yksikkö ja keskusmuistia oli parhaimmillaan 196 kilotavua. Keskusyksikkö on käsittänyt alunperin kahdeksan tällaista isoa kaappia. Eli ei muuta kun se hiioppi-auto takaisin ja hakemaan seuraavia kuormia :)

Nauha-asema on myös D22:sen oheislaitteita ja se on hankittu vuonna 1971. Datasaab hankki nauha-asemat ja monet muut oheislaitteet alihankintana ja lisäsi vain kylkeen oman nimensä. Tämä asema on yhdysvaltalaisen Hewlett-packardin valmistama. Kaikkiaan koko järjestelmä sisälsi kaappien lisäksi 2129 rivikirjoittimen, 2135 reikäkortinlukijan, RC reikänauhanlukijan, Facitin valmistaman reikänauhanlävistäjän ja Calcompin piirturin.

Tämä reikäkortin lukija on hankittu Rautaruukille vuonna 1971.

Oheinen reikäkortin lävistyskone Datasaab vuosimallia 1971. Se on kuulunut jo terästehtaan ensimmäiseen vuonna 1968 hankittuun IBM 360/20 koneeseen.

Vaihtopakallinen kovalevyasema. Kovalevy on tietokoneiden vanhin edelleen käytössä oleva tallennusmenetelmä. Ensimmäiset kovalevyt valmistettiin jo 1950-luvulla. Nykyisin kilot ovat tietotekniikassa vain tavuja.

Kansi auki. Myöhemmissä ilmestyneissä umpilevyissä pakkaa ei voinut enää vaihtaa. Kalustoon kuuluu kaksi Control Datan valmistamaa levy-yksikköä.

Mikko leipoi Rasvamonttu -ohjelman kunniaksi kaakuun ja keitti vahvat kahvet. Ei vainkaan, kyllä kahvitkin juotiin, mutta nämä ovat kovalevyaseman levypakkoja. Yhdessä pakassa on päällekkäin kymmenen levyä ja yhteen pakkaan menee tietoa jopa 27 megatavua! Jos sitten kuitenkin se muistitikku...

Ja vielä tämä yksi artikkeli. Mankeli? Iso videonauhuri? Kyseessä on paperille tulostava paperipääte. Tämä on merkiltään Olivetti ja oheisen setin alkuperäinen Singer/Friden on viety aikoinaan Saabin museoon Lingköpingiin. Mikon museolla on siis tarjolla korviketta ja korppuja! Tietokonetta käytettiin antamalla komentoja Singer/Friden konsolikirjoittimella, joka oli teletypen kaltainen päätelaite. Laitteessa oli kirjoituskone yhdistettynä tulostimeen ja lähetysyksikköön. Tällä kirjoitettiin käskyjä komentorivipohjaiseen käyttöjärjestelmään ja laite tulosti annetut käskyt ja tietokoneen vastaukset paperille.

Rautaruukin isolla tehtaalla nämä suuretkin kaapit sulautuivat huomaamattomiksi taustalle.

LOPPUYHTEENVETO: Kyllä Mikolla vielä riittää keräiltävää. Muistakin konemalleista tulee vaihtelevia näyttelyitä Saloisten pirtille ja heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla siellä voi myös testata pelikoneita. Mikko suosittelee mielenkiintoiseksi käyntikohteeksi myös ihan selän takaa löytyvää Saloisten kotiseutumuseota. Milloinkahan muuten huiman nykykehityksen läppärit, tabletit ja älypuhelimet ovat lopulta esittelyssä Saloisten tietokonemuseossa?

Katso myös: Ojatalon Tonin drifting bemari pistää sivuluisussa suorat mutkiksi Himangalla

Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu

raahe Rasvamonttu Arkkukari Mikko Kettukangas Ketunperä