Uusimmat
Suosituimmat

Rättisitikat ja oma pajatso osuvat keskelle Parkkisenniemen Jampan sydäntä Haukiputaalla

12.03.2020 14:40 - Ari Kettukangas

Rasvamonttu kaivaa tällä kertaa kolikoita taskusta Haukiputaalla. Parkkisenniemen Jamppa lätkii omaa pajatsoa Kiviniemessä. Eikä se ole kaikki pajatsossa mikä kiiltää, herra nimittäin entisöi myös omia hienoja rättisitikoita. Kokoelmista löytyy toki muutakin mm. upea "elvis" henkinen jukeboxi. Tutkitaanpa!

(kuva: Ari Kettukangas)

Parkkisenniemen Jamppa. Mies elää omassa mökissään vanhan ajan kunnon "kuppilaelämää". Mikäs se on lätkiä pajatsoa kotona ja kuunnella samalla jukeboxista vanhaa hyvää musiikkia.

(kuva: Ari Kettukangas)

Rasvamonttuun löytyi lopultakin kauan etsitty 20 pennin pajatso!! Viimeisin leima tämän koneen käytöstä on vuodelta 1967 ja laite on tehty jo paljon aiemmin. Jamppa löysi automaatin Lieksasta vuonna 1993. Monen mutkan jälkeen se on päätynyt hänen omistukseensa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Raha-automaattiyhdistys eli RAY oli julkisoikeudellinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Se on valmistanut pajatsoja perustamisvuodestaan alkaen. Pajatson mekaaninen rakenne pysyi pääosin alkuperäisen kaltaisena vuoteen 1967 asti, jolloin markkinoille tuli 50 pennin pajatso uudemmalla tekniikalla. Vuonna 1981 ilmestyi ensimmäinen elektroninen pajatso ja sen jälkeen on nähty nykyisiä malleja mm. Komeettajasso.

(kuva: Ari Kettukangas)

Varojen käyttö on virallisen tarkkailun alainen. Kerrankin joku vahtii toimittajan rahan käyttöä!

(kuva: Ari Kettukangas)

Heinäkuusta 2011 alkaen RAY:n raha-automaattien ikäraja on ollut 18 vuotta, aiemmin se oli 15 vuotta. Muutoksen jälkeen alaikäinen ei ole saanut pelata edes huoltajan läsnä ollessa. RAY:n omissa pelisaleissa ikäraja oli 18 vuotta jo ennen lakimuutosta.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämän pajatson runkomateriaali on mitä ilmeisemmin koivua. Tuohta taas pitää löytyä pelaajalta! Pelimerkkejä voi ladata koneeseen kerrallaan kymmenkunta.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sitten pelit käyntiin! Jamppa otti ihan oikean pelaaja-asennon. Onko pajatso taito vai tuuripeli, tai sekä että. Voittolokeroissa on väkäset, joiden säätämisellä voidaan vaikeuttaa kolikon niihin osumista.

(kuva: Ari Kettukangas)

Kohde lukittu. Toimittajan korva kuulostelee tarkkana kiinni voittolokerossa :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Herkkä liipasin sormi hakee sitä viime tuntumaa...ja sitten alkoi räminä!!!!!

(kuva: Ari Kettukangas)

Voittolaari on tehty kyllä melko pieneksi, yli tullee jos kunnolla pasahtaa!

(kuva: Ari Kettukangas)

Pelissä keskellä on suurin voitto 1 markka 80 penniä. R eli sivupressut ovat myös tuottoisia, mikäli ne sattuu olemaan täynnä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Jampan voittorahojen kolina kuului Iihin asti!!! Tässä tosin on oikeasti kyse vaihtokassasta. Peliin löytyy yhteensä nelisen sataa 20 pennistä ja yhden kolikon hinta oli ostaessa 20 centtiä kappale. Jampan laskujen mukaan omilla rahoilla kiertoon pelaaminen taas pysyy koko ajan plus miinus tilanteessa :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Tässä on avain laatikon salaisuuteen. Koneen huolto on kokemuksen perusteella äärimmäisen tarkka ja iso töinen opeteltava projekti. Onneksi kaukokirjoittimien korjaaminen on antanut Jampalle hyvää pohjatietoa. Mekanismin välit on laitettava tarkasti kohdalleen rakotulkilla. Varsinkin liika rasva on koneelle pahasta. Katsotaanpa mitä pajatso on syönyt.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sisältä löytyy lappu missä on lueteltu pelin sijoituspaikat, tehdyt tilitykset ym. Peli on ollut mm. Kansan baarissa, Humppa baarissa ja Braken grillissä. Jokaisessa tuotto oli n. 100-150 markan tuntumassa. Viimeiset pajatsot Jamppa muistaa nähneensä Oulun alueella Hailuodon ja Kempeleen Shellillä, sekä Pateniemen Essolla.

(kuva: Ari Kettukangas)

Kylläpä on komea jukeboxi! Vuoden 1949 Wurlitzer levyautomaatista tehtiin vintage versioita Saksassa. Ihan Elvis meininki!

(kuva: Ari Kettukangas)

Runkopalkeissa kuplii vesi näyttävästi sähkövastuksien avulla. Onkos tämä sitä elävää musiikkia?

(kuva: Ari Kettukangas)

Laitteen kolikkopääte on ohitettu.

(kuva: Ari Kettukangas)

Radiotoimittaja esitti tällä kertaa kuuntelijalle toivekappaleen :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Jamppa sattui löytämään lavastuskuvaan jostakin 20 pennin kolikon.

(kuva: Ari Kettukangas)

Voi sitä valinnan vaikeutta.

(kuva: Ari Kettukangas)

"Mä tutkin kotona mun levyjen pakkaa..." (Paula Koivuniemi).

(kuva: Ari Kettukangas)

Elviskin on tuolla jossain satojen levyjen joukossa, ensi hätään löytyi sopivasti Agentseja.

(kuva: Ari Kettukangas)

Posti- ja Telelaitoksen kännykkä varustettuna omalla 10kg yhteydellä ja pihalla olevalla puhelinkopilla.

(kuva: Ari Kettukangas)

Myytiin sitä ennenkin puheaikoo.

(kuva: Ari Kettukangas)

"Haloo, onko tämä numerossa 222 222". "Kyllä on, mitä asiaa?". "Minulla on juuttunut sormi kiinni numerolevyyn!".

(kuva: Ari Kettukangas)

Puolangalla on VAARA jäädä suusta kiinni. Voisin veikata Pessimistien olleen asialla :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Jamppa yritti avata englantilaisen puhelinkioskin jäätynyttä ovea. Koppi olikin varattu ja Teräsmies vaihtamassa siellä vaatteita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Virallisen puhelinkioskin Englannissa on tunnistanut kruunauksesta. Koppi on valurautaa ja se painaa melkein 400 kiloa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sitten mennään rättisitikoiden pariin, seuraamme opasteita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Citroen mies ei voi asua kaukana.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämä rättäri on vuosimallia 1990 ja Brysselistä. Rättisitikoiden valmistus loppui samana vuonna. Jamppa sai päättää tilatessaan pirssin värit ja koko paketti maksoi 19 700 frangia. Jamppa pitää rättisitikoista niiden helppouden ja keräilijöiden järjestämien erilaisten tapahtumien vuoksi.

(kuva: Ari Kettukangas)

Pakettirättäri vuosimallia 1977. Jamppa on entisöinyt tämän Lassilan Timpan kanssa. Kaksikko entisöi autoja Timpan hallilla Kempeleessä ja säilyttävät niitä Jampan hallilla Haukiputaalla.

(kuva: Ari Kettukangas)

Timpan uusi korivaihtoauto vuosimallia 1990.

(kuva: Ari Kettukangas)

Timpan paljon Eurooppaa nähnyt rättäri vuosimallia 1972.

(kuva: Ari Kettukangas)

Rättäriharrastajilla on oma yhteistyö- ja avunantosopimus. Tässä vihkosessa on harrastajien yhteystietoja. Mikäli auto jää välille, voi listasta tarkistaa lähimmän yhteyshenkilön. Huoltoapua annetaan veloituksetta ja pelkästään varaosista veloitetaan. Ruotsista ja Saksastakin pohjoiseen menevien lomailijoiden pirssit tahtoo porsia viimeistään jo Oulun kohdalla.

(kuva: Ari Kettukangas)

Jamppa on myös rättärikaravaanari. Tässä Dewless telttaperävaunu vuosimallia 1962. Kampe on teltan ja asuntovaunun risteytys. Vaunuja on Suomessa vain tämä yksi kappale. Yläosa on kangasta ja alaosasta löytyy kovat seinät. 240 kiloinen vaunu kulkee mukavasti rättisitikan perässä. Kokoelmassa on myös toinen telttavaunu ja Hymerin Buck vaunu 50-luvulta. Rättärillä vedettävissä vaunuissa pitää olla aina kangasta.

(kuva: Ari Kettukangas)

LOPPUYHTEENVETO: Odottavan aika on pitkä. Minnehän päin Jamppa ajelee rättärillä tulevana kesänä? Pysähtyyköhän se matkalla pelaamaan johonkin pajatsoa? Ja tärkein kysymys, maksoikohan Jamppa muuten aikanaan rättärit 20 pennisillä :)

Katso myös: Rasvamonttu game open! - Kettukankaan Mikko perusti Saloisten tietokone- ja pelikonsolimuseon Raahessa

Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu

Uusimmat
Suosituimmat