Tokolan Ari porautuu korroosio autojen huollossa ongelman ytimeen Raahessa
Tokolan Ari. Miestä harmittaa, kun ei ehdi nykyisin harrasteautojen pariin työkiireiden vuoksi.
Arilla on halli Kaupunginmetsässä ja huollon jonossa on tällä hetkellä 14 autoa. Tarjottimelle oli juuri nostettu Hyundai Getz.
Mies on erikoistunut autojen tekniikka-, kori-, ja pintakäsittelykorjauksiin. Korroosionkin syyt löytyvät yleensä pintaa syvemmältä ja jo pieni kolkuttelu kertoo korin kunnosta. Terve materiaali kilahtaa ja lahompi kumahtaa. Nyt siis tiedätte miksi toimittajan äänikin on mataloitunut viime vuosina :)
Itsekehitelty erikoistyökalu. Alkuperäisenä tuollaiset maksavat hunajaa, mutta tällä puupilarin säätöjalasta tehdyllä nerokkaalla moottorinkannattimella säästyi eurot. Tämän avulla moottoria voidaan kannatella, laskea tai nostaa ja tutkia ala- tai yläpuolelta.
Saab vuosimallia 1982. Auto vie sähkövian vuoksi mielettömästi bensaa ja Ari ostin sen uteliaana nimenomaan ongelman selvittämistä varten.
Opel Calibra vuosimallia 1992. Auto on täysin alkuperäinen ja tuotu Saksasta. Tähän on tarkoitus asentaa 2,0 litrainen turbokone Englannista. Muuten se tulee säilymään alkuperäisenä ja on silloinkin papereineen valmis vaikka museoitavaksi. Ostoautossa Ari pitää tärkeänä myös ehjää sisustusta ja verhoilua.
Sitten tehtyjä projekteja: tämä kuva todistaa Arin korroosioteoriat oikeaksi. Nämä Opel Vectran paikkaukset on tehty jo vuosikausia sitten ja uutta ruostetta ei ole enää ilmaantunut. Se poistettiin mekaanisesti ja pinnassa pidettiin yön yli fosforihapolla käsiteltyä käsipaperia.
Tuo kukka se muuten kukkii talvellakin!
Yleensä pintakäsittely on turhaa, koska korroosio lähtee kotelo- ja palkkirakenteiden sisältä. Tässä juurihoito on jo tehty ja on paikkauksen aika.
Chevrolet Matiz vuosimallia 2006. Oikea kylki oli katon reunaa myöten tuttua täynnä. Normaalisti ovet olisi vaihdettu, mutta ne oiottiin ns. "old School" -tyylillä, eli perinteisellä autopeltisepän työllä.
Oiotut kattopilarit ja helmapelti.
Toytota Corolla vuosimallia 1994. Kun ovesta poistettiin pienen korroosioreiän ympäriltä kaikki ruostunut pelti, syntyi lopputuloksena n. 26 x 30 sentin kokoinen aukko. Reikään on taiteltu paikka suorasta pellistä, joka on hitsattu umpisaumoilla ja tinattu koritinalla. Tällaisessa tapauksessa olisi jo kustannussyistä järkevämpää vaihtaa koko ovi.
Opel Zafira vuosimallia 2006. Tässä on lähdetty hakemaan kestävyyttä ja pienienkin ruostevaurioiden vuoksi tehtiin suhteellisen laajat korjaukset.
Arin mukaan autot kannattaisi kunnostaa aina hyvissä ajoin korivaurioidenkin osalta. Suurenneiden vaurioiden kohdalla alkaa hitsauskierre ja yleensä autot jo hylätään siinä vaiheessa katsastuksessa. Pelkillä "ratsupaikoilla" taas vaarannetaan liikenneturvallisuus. Säännöllisellä ja huolellisella vesipesulla on suuri vaikutus auton kuntoon. Tokihan auton pitää saada myös välillä hyvin kuivua.
Sitten kierrätysmiehen toinen puoli: Ari Tokola kehitti kierrätyspiste Rannikon SERO-yhdistyksen Eu-projektin aikana toteuttamaan työllisyyden, kouluttamisen ja kestävän kehityksen asioita. Vastaanottoon voi viedä mm. sähkö- ja elektroniikkaromut sekä vaaralliset jätteet. Keräysasema löytyy kasitien läheisyydestä Palontieltä Raahesta.
Seron myymälä huoltaa ja kierrättää monenlaisia päriseviäkin tuotteita.
Hyllyistä löytyy elektroniikkaa tietokoneista aina vanhoihin putkiradioihin saakka.
Loppuyhteenveto: Olipa kyseessä vaikkapa auto tai sen tuottama jäte, Tokolan Ari jalostaa ja hyötykäyttää molemmat. Eikö kyseessä ole silloin tuplaympäristöteko?
Lue myös: Kari Timonen on vannoutunut nuffimies Pattijoella
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu