Vesisenahon Erkki antaa nostalgisen avun tien päällä pulaan joutuneelle kyläsepän kasaamalla Volvo N88 -hinurilla Kannuksessa
Rasvamonttu vetää keskustelua tällä kertaa Parsialanperällä Kannuksessa. Paikan nimi sopii hyvin Vesisenahon Erkille, joka erikoisella kyläsepän kasaamalla Volvo N88 hinurilla parsii ja korjaa pulaan joutuneet tienpäältä. Tosin mestari ja kone ovat jo puolieläkkeellä, mutta saattavat vielä kilpailuttaa hinausalan luotettavalla ja varmalla otteella. Mestari on autoilijan poika ja isän luoman yrityksen perinteet jatkuvat jo neljännessä polvessa. Nostalgiaa tarjoaa myös hinurin kyyti ja se etenee kuin juna. Melkein kaikki kaluston toiminnot on varman manuaalisia ja vain vetopuomin nosto ja vinssi ovat mekaanisia. Tutkitaanpa mitä kaikkea yksityiskohtia löytyykään tästä kokonaisuudeltaan maailman ainoasta hinausautosta!
(kuva: Ari Kettukangas)
Vesisenahon Erkki ja parempi puolisko Riitta. Repsikka on puolestaan syntyjään postiauton kuljettajan tytär ja viihtyy siksi aina hyvin reissuissa mukana. Hinuri ostettiin netin perusteella Lohjalta vuonna 2013. Kaupan lukkoon lyöntiin meni kuulemma ilman koeajoakin vain 5 minuuttia ja isännän mukaan emäntä oli niin hämmästynyt, ettei keksinyt sanoja seuraavaan kahteen viikkoon :) Emäntä taas kertoo hämmästyneensä niin nopeasti syntynyttä kauppaa ja vannoo pitävänsä autosta edelleen suunnattomasti. Autoja etsittiin siihen aikaan Itä-Suomesta ja ne olivat järkiään huonoja tai kalliita. Ja eihän siitä mihinkään pääse, hinurista on ollut vielä entistä hienompi Erkin omienkin parentelujen jälkeen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vesisenahon Erkki. Leppoisa volvomies, entisöijä, hinausmies, rahtari ja puolieläkkeellä oleva kuljetusalan yrittäjä. Raskastakalustoa on ollut vuosien aikana velipojan kanssakin toistakymmentä kappaletta ja loppuvaiheessa kolmekkin peliä yhtäaikaa liikenteessä. Työmaana oli koko Suomi ja mestari aloitti sora-ajot vastaavan mallin autolla vuonna -73. Myöhemmin työnkuva laajeni myös rahtipuolelle ja Erkin isän Einon perustamaa yritystä jatkaa jo neljäs sukupolvi. Mestarin periaatteena on, että jos tämä hinuri särkyy, häntä ei saa hinata vaan lykätä puomilla. Vielä ei kuitenkaan ole käynyt kuten vastaavanlaisen menopelin omistajalle Sulo Vilenille :) Ja mikäli vanha vielä kuitenkin alkaa kilpailuttamaan hinausalan, ei se kuulemma tee sitä halvemmalla vaan ottaa enemmän, niin ei tarvitse tehdä niin paljon keikkoja :)
(kuva: Ari Kettukangas)
KAL - niin kuin kallis mies? Ei vaan Kuorma-Auto Liitto :) Koppalakki on appiukon peruja, joka toimi aikanaan postiauton kuljettajana. Vuosien aikana logokin on muuttunut.
(kuva: Ari Kettukangas)
Erkin isä Eino (kesk.) aloitti autoilijana vuonna -47. Kuvassa Fordin ja hulppean puukuorman lisäksi vänkäri ja oma sisko 40-luvun lopulla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvo N88 vuosimallia 1966.
(kuva: Ari Kettukangas)
Museorekisterissä olevaa kampetta raaskii käyttää myös käytännönhommissa. Kalusto on suunniteltu keveämpään käyttöön, mutta edellinen omistaja on hinannut sillä linja-autonkin Kuusamosta Helsinkiin. Kyläsepän kädenjälki on jämerää, ajokin kyyti nostalgista ja maantiellä peli etenee ilman suurempia ohjaamisia kuin juna. Kokonaisuuden kruunaa manuaalisen varmat ja iättömät hinaustyökalut.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvo on edesmenneen kyläsepän tekemä hinuri Orivedeltä. Erkki on sen kolmas tai neljäs omistaja ja on itsekkin purkanut hytin ja konehuoneen osiksi ja parannellut niitä. Peli on hyvin piilossa tiheään asutulla alueella ja toimittaja luuli toiselle puolelle taloa tullessaan kyseessä olevan hinurin pienoismallin :) Komeus säilyy katon alla kesät ja talvet ja lippa antaa hyvän suojan myös auringolta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Auto on ollut uutena ensin 7 vuotta rekan veturina rahtihommissa ja sen jälkeen se on rakennettu hinuriksi. Ilmeisesti sopiva raudanpala on aina hitsattu paikalleen ja vain puomin nosto ja vinssi ovat mekaanisia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hinattavan keula nostetaan aina ilmaan. Tutkitaanpa kohta lisää laitteiden toimintamallia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tilava ohjaamo on 15 senttiä normaalia pidempi ja istuessa pitkäkin henkilö mahtuu venyttelemään jalkoja. Erkki irrotti auton hankinnan jälkeen hytin ja laittoi lattiat uusiksi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Mestarin aikana hytissä on ollut parhaimmillaan seitsemän henkilöä ja hyvin on silloinkin mahduttu. Penkit kääntyy myös kahden nukuttavaksi vuoteeksi. Tarkastellaanpa ohjaamoakin kohta tarkemmin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laatu merkkiä...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja mallia. Konehuoneessa on mallin oma 10 litran moottori ja 265 hevosvoimaa. N88 oli aikansa suurin Volvo. Kylältä ei taida löytyä toista kasiparia. Erkki irrotti ja kunnosti oston jälkeen myös moottorit ja laatikot.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvolla pääsee hyvin auttamaan vaikka metsäteille.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vinssi. Saakohan hinaaja mitään kelakorvauksia? :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Kestää, jos ei vierestä petä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hinattavan keula nostetaan ilmaan. Autoa voidaan myös hinata väliin laitettavalla vetopuomilla. Katsotaanpa miten kaikki toimii.
(kuva: Ari Kettukangas)
Aluksi irrotetaan vetopuomin kiinnityssokka.
(kuva: Ari Kettukangas)
Ja seuraavana Erkki veti ässän hihasta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Siinä on alusta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Seuraavaksi ruvettiin pelaamaan mölkkyä? Ei suinkaan, vaan vetopöytä kasataan palikoista.
(kuva: Ari Kettukangas)
Se tuli siihen...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja tämä tähän. Manuaalinen vetojärjestelmä on erikätinen ja vasemmalla päällä se sopii kuorma-auton etuakselin alle tai toisella päädyllä jousen korvaan. Toisinsanoen, vedettävä hollille siihen mistä parhaiten kiinni saadaan. Puomi ajetaan alle ja sitten nostetaan etupää ylös.
(kuva: Ari Kettukangas)
Jämerää, manuaalisen luotettavaa ja kaikki on otettu valmiiksi huomioon.
(kuva: Ari Kettukangas)
Varalöpöä jerrykannussa ja varustelaukku.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vetotopparit. Ne laitetaan vetopyörien alle ja vinssatessa ne purevat asfalttiin ja jäähän.
(kuva: Ari Kettukangas)
Ei ole tullut ainakaan vielä hälytystä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Muotoilua.
(kuva: Ari Kettukangas)
"Kunniamerkkejä".
(kuva: Ari Kettukangas)
Vetku, eli Veteraanikuorma-autoseura ry on perustettu vuonna 1987. Se on valtakunnallinen vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämistä, sekä näihin liittyvän perinteen ja historiatiedon tallentamista edistävä harrastajajärjestö (lähde: Vetku).
(kuva: Ari Kettukangas)
Michelin-ukko. Michelin maskotin oikea nimi on Bibendum ja hänet hahmotti ensi kertaa piirtäjä Marius Rossillon vuonna 1898. Yhdestä Erkin Volvosta tippui tämmöinen maantielle ja tilanteen kauempaa nähnyt naapurin rouva oli huutanut, että tippuiko emäntä kyydistä :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Takana oli juuri kyseinen turnee.
(kuva: Ari Kettukangas)
Mutta monenko vuoden?
(kuva: Ari Kettukangas)
Itse muutettu lippa...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja istuu kuin valettu.
(kuva: Ari Kettukangas)
Isommasta peilistä näkee laajemmin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvo vyöryy kuin juna maantiellä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Huoltotarra.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kojelauta on kokonaisuudessaan alkuperäiskunnossa.
(kuva: Ari Kettukangas)
"Lälläri", eli "LA", eli lyhytaaltopuhelin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Varma on aina varmaa säädöissäkin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Voimanotto on kytketty tai pois, eli pumppu joka pyörittää hinauslaitteita. Toisinsanoen järjestelmä pyörittää siis vaihdelaatikosta hydraulipumppua.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vanha "arppipuhelin". ARP autoradiopuhelin oli Suomen ensimmäinen kaupallisesti toiminut julkinen matkapuhelinverkko 70-luvulla. Se oli silloisen Posti- ja lennätinlaitoksen ylläpitämä.
(kuva: Ari Kettukangas)
"Ampiaispesä" lämmityslaite.
(kuva: Ari Kettukangas)
Jalkavivulla aukeava ilmastointiräppänä löytyy kuskin ja vänkärin puolelta. Juttua tehtiin yli 30 asteen helteessä ja hyvin pelasivat. Luukut eivät myöskään vaadi ilmastointi huoltoa parin vuoden välein. Pakkasella hytti ei ole lämpimin mahdollinen ohjaamo, mutta hinuri onkin enemmän työkalu.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tyyliuskollisuutta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Yksityiskohta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Ei näy lommoja.
(kuva: Ari Kettukangas)
Nätti nousta kyytille.
(kuva: Ari Kettukangas)
Löpöluukussa kekseliäs varmistuslukko.
(kuva: Ari Kettukangas)
Yksityiskohta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä ei kuitenkaan ole kolmiakselinen kymppipyörä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Merkkituote. Hetkinen...
(kuva: Ari Kettukangas)
...hälytys tuli ja soittaja oli juuri haastattelun tehnyt ja Toyotalla ajamaan lähtenyt Pookin toimittaja! :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Paikassa parempaa apua ei olekkaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Toimittaja pyysi ottamaan mukaan myös sorkkaraudan :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Ja tämmöinen pikkuinen 7-8 tuuman naula oli uponnut Toyotan renkaaseen :) Erkki vinssasi toimittajan ylös autosta ja nosti avuliaana tilalle peräkontista vararenkaan :) Ja kohta matka taas jatkui!
(kuva: Ari Kettukangas)
Ajon jälkeen Volvo pääsi taas varjoon vilvoittelemaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tallirakennus löytyy seinän takaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kahvin edestä tehtiin jo hommia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tältä peli näytti aiemmin. Auto on luovutettu Tavarakiito Oy:lle Tampereella vuonna 1966. Myöhemmin seuraava omistaja osti sen itselleen Lohjan Liikenteeltä, kunnostutti, museoi ja myi lopulta maailmalle. Ennen entisöintiä ja hinuriksi muuttamista se oli eri näköinen ja työkuntoinen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Scanian hinausta. Auto haettiin Lohtajalta ja siitä puuttui etuakseli, joten keula otettiin kokonaan ilmaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kuljetusta vastaanottava kaveri halusi ottaa savut pelistä ja korvasi puuttuvan tankin astioilla ja letkuilla. Paikalle ilmestyi myös akkukärryt ja virtaa ja sitten Erkki starttasi! Auto lähti käyntiin, kaasu hirtti pohjaan ja kun öljysuodatin eli ns. kirnu oli auki, sieltä lensi öljyt taivaan tuuliin. Miehet oli yltäpäältä öljyssä, auton luultiin räjähtävän ja hinausmestari huusi kaverin lopulta irrottamaan polttoaineletkut :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Mersu 508 vietiin kylältä Eskolasta Haapajärvelle.
(kuva: Ari Kettukangas)
Eino isä keskellä, kahta henkilöä saa hoksaavat tunnistella.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvo kattaus. Vasemmalla F12, toisena kasettisora-auto, kolmantena ihan uusi peli vuonna -96 ja neljäntenä seiska Volvo.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvon perävaunun laakeri kärähti. Palo saatiin kuitenkin sammumaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Velimies Markku jäi eläkkeelle ja pääsi viimeisenä työpäivänä kotoa haettuna hinurilla töihin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Loppuyhteenveto: mies ja kone ovat jo puolieläkkeellä ja myös virkistysreissujakin ehtii toteutella. Takana oli juuri veteraaniauto keikka Jämsänkoski-Jyväskylä sektorilla ja siellä tuli pieni polttoaine vuoto hinuriin. Erkin ruuvaillessa ongelmaa, paikalle ilmestyi yllättäen valtakunnan tv-kanava tekemään miehestä ja autosta juttua ja parivaljakko pääsi Keski-Suomen alueuutisiin. Tulossa oli myös reissu Pyhäsalmelle Meijjän perän -rekkatapahtumaan. Se on viime kesältä tuttu hieno tapahtuma myös toimittajalle, joten terveisiä sinnekkin kaikille hienojen kalustojen omistajille!
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu