Strokers Clubin turbokoneiden tehovoima kääntää merituulen nurinpäin Toppilansaaressa Oulussa
Strokers Club. Kerhotila on perustettu merinäköalalle rakennettuun ja jämytekoiseen 600 neliön vanhaan venekorjaamohalliin ja saman katon alla on muitakin toimijoita. Porukan käytössä on lämpöeristetty säilytystila omalle kalustolle ja tuttavien menopelien talvisäilytykselle. Yläkerrassa on myös omat vapaa-ajantilat. Virallisesti kerhossa on 6 jäsentä ja tiloista löytyy kaikenlaista moottorikalustoa. Toimintaa värittää myös talvilämmin maalaamo sekä stage ja omat pa-kamat. Seinälle heijastetulla logobannerilla on kokoa 5x5 metriä ja sen valokeiloja on tarkoitus vielä vähän fiksata. Kerhon värit ovat myös violetti-mustaa yhdistelmää.
Päälliköt passissa!
Linnan Joni. Mestari toimii clubin puheenjohtajana ja vastaa kulttuuripuolen asioista. Maalaustaide on vienyt miehen mennessään ja nyt on tarkoitus ottaa kynäruisku tosissaan haltuun. Ensin maalaillaan hiljalleen ajokypäröitä ja 25 vuoden aikana kertyneitä skeittilautoja. Seuraava leveli olisikin sen jälkeen oman Suzuki Intruder moottoripyörän maalaaminen. Ammatiltaan Joni on musiikintuottaja ja audiovisuaalisella puolella nuorten kuntouttavan työtoiminnanohjaaja.
Toni "Tonny" Rasimus. Mestari on kerhon päällysmiehen varjo eli varapuheenjohtaja sekä henkeen ja vereen Pontiac-mies. Toni kertoo merkkiuskollisuuden liikkuvan jo perheen toisessa polvessa ja isälläkin on ollut vuosikymmenten aikana kyseisiä autoja puoleenväliin toistakymmentä kappaletta. Toni toimii vapaa-ajan harrastuksissaan myös tanssijana ja takana on lisäksi muutamien vuosien opiskelu koneistajaksi. Jälkimmäisestä opistahan saattaa olla suurta hyötyä koneiden kanssa ja tämän sepän nippeleistä taidolla kasaama moottori käykin aina kuin tanssi!
Pontiac LeMans GTO-klooni vuosimallia 1970.
Kyseessä on Tonin kasaama "Kesälelu".
Mestari on rakentanut ja jalostanut jo ainakin 3-4 kertaa auton alusta loppuun asti itse. Moottorin kasauksessa on vain ollut välillä apuna pari erikoismiestä. Valkoinenkin on jo ainakin kymmenes väri pellissä. Isä on alunperin hommannut auton Ruotsista vuonna -78. Tälläkin hetkellä hänen tallistaan löytyy Pontiac Bonneville vuodelta -66.
Toni kielsi aikanaan isää myymästä autoa ja siitä piti tulla hänen menopeli, niin kuin lopulta tulikin.
Peli on varustettu nelilovisella automaatti-askilla ja manuaalikaaviolla, eli kuski itse päättää millä vaihteella ajaa.
Tutustutaanpa varustuksiin ja merkkiin.
Pontiac oli yhdysvaltalainen General Motors -konsernin automerkki vuodesta 1926 alkaen. GM lopetti Pontiacin toiminnan vuonna 2010. Merkin nimi tulee intiaanipäälliköstä ja saman nimisestä kaupungista Michiganissa.
Pääkatkaisija on tuossa ylempänä :) Laturi ja bensapumppu ovat myös ok ja starttaus!
Booooooooommmmm!!!!!!
Pellissä oleva reikä puhaltaa koneen pahimmat höyryt ulos, tosin mylly ei olisi muuten mahtunutkaan paikalleen. Ratkaisu on tehty omalle silmälle miellyttäväksi.
Pellin alla on 421 kuutiotuuman alkuperäinen lohko vuodelta -66, joka on porattu ja strokattu 481 kuutiotuumaan. Tilavuus on 7,9 litraa.
Tehoja ei ole tarkasti mitattu, mutta niitä on riittävästi.
Lupaus paremmasta.
Muotoilua.
Seuraavana otetaan tämä alusta, ei siis artikkeli vaan auton alusta :)
Pontiacin omistaja on saanut tässä pelissä hyvät kortit.
Yksityiskohtia.
Stroker tarkoittaa mm. lyöntiä ja iskua.
Yksityiskohta.
Muhkea uksi.
Nämä rattaat pyörähtää kohta sivuun...
...nimittäin Toni hommasi tilalle 325 renkaat syvemmillä huulilla...
...ja nyt läskiä riittää torjumaan myös kaikki tieurat.
Tässä odottaa loppusijoituspaikkaa eräs Pontiacin 5 litran kone. Mylly käydään läpi ja siihen tulee ainakin yksi turbo. Pienikokoisena se mahtuu vaikka mihin kaaraan, eli tässä tapauksessa moottorin ympärille vaihdetaan auto :)
Projektivaiheita.
Mestari uutena.
Nuorimman pojan kanssa ajelulla. Ilmeestä päätellen käsky kuuluu jälleen: "Tätä autoa ei sitten myydä!" :)
Vaikka kyseessä on kesäpeli, oli pellin alla aikanaan toinenkin kone ja Tonin äiti kävi silloin tällä autolla töissä yhden talven Ruotsissa.
Kokoontumisajoja.
Suzuki Intruder 1400-VX51L/1360 vuosimallia 1987.
Jonin 1400 kuutioisessa pyörässä on suorat putket ja sen käyntiin pärähtäessä tuli taas uusi kesä.
Akku ja kaasarit vaativat tällä hetkellä pientä fiksausta.
Intruder sarjaa on tehty vuosina 1985-2005. Pyörä saa myös uuden maalin, johon tulee clubin sävyyn violetti-mustaa helmiäisväriä. Eikä vielä tiedetä, mitä muitakin hienouksia siihen keksitään matkan varrella.
Teho on 49 kW, iskutilavuus (cm3) 1360 ja tankin tilavuus 13 litraa. Kaikissa Intruder sarjan pyörissä on 4-tahti V-twin moottori. Akselivälit on 1650 ja renkaat 110/90-19 170/80-15.
Viime ajokausi kesti maaliskuulta marraskuulle:)
Huomioi lumi :)
Moottoripyöräilijän elämä on värikästä...
...jos vielä sattuu omistamaan talvilämpimän maalaamon :)
Taiteilija työnsä parissa.
Kynäruiskumaalaus tutuksi. Jonin mukaan EU hankkeella tuli juuri rahoitus ja sen myötä myös paikallinen mestarimaalari ja taiteilija Ville Tanhuala tulee auttamaan ja opastamaan kaikille ilmaisessa kynäruiskupajassa tulevana keväänä.
Kynäruiskumaalaus perustuu pitkälle mielikuvitukseen ja vaakan käden etusormi tekniikkaan.
Maalivalikoimaa.
Näillähän saa vaikka kaikki syksyn väritkin aikaiseksi.
Joni hankkii ennen pyörän maalausta kunnon pohjaopit mm. kypärien ja skeittilautojen parissa.
Volvo vuosimallia 1968.
Karjalaisen Jamin omistama peli on rakennettu noin viisi vuotta sitten Ruotsissa.
Huhun mukaan tällä hirmulla kääntyy Toppilansaaren tuuli rannasta merelle päin :)
Tehojen lisäksi vanhempi malli tekee autosta harvinaisemman Volvon.
Sukkula sisältä.
"Kuuleeko Toppila, täällä Houston?" :)
Volvo Group on ruotsalainen kuorma- ja linja-autojen, maanrakennuskoneiden ja merimoottoreiden valmistaja. Volvo tarkoittaa latinan kielessä pyöriä -verbiä.
Telkän tekemä kolo? :)
Sinisen tyynen pinnan alla väijyy armoton aallokko.
Volvon omalla koneella ja sianpään kokoisella hirviöturbolla voi myös irrottaa maalit etänä kaikista Toppilan veneistä :) Liekkiäkin saattaa puskea putkesta!
Yksityiskohta.
Toyota Carina II vuosimallia 1976.
Tuttavan talvisäilytyksessä oleva menopeli on fiksattu pienillä muutoksilla originelliksi ajokiksi.
Autoon on tehty madallusta ja vaihdettu mm. uudet vanteet.
Toni on vannoutunut Pontiac mies, mutta ei voi kuulemma olla ihailematta tätä Toyotaa.
Olisikohan tätäkin peliä piristetetty jonkin verran.
Carina II muistutti erittäin paljon edeltäjäänsä. Sen akseliväli oli 7 senttiä pidempi, mutta itse auton pituus kasvoi vain 4,5 senttiä. Sisälle auto sai nykyaikaiset viiksikatkaisijat ja penkkien kangasverhoilun. Moottorit säilyivät ennallaan ja valittavana oli tavallisen 2T -moottorin sijaan myös 2TB -moottorinen ST -malli.
Tarkoittaako tämä "Hajosiko Toyotasi" :) Auto on kuitenkin Suomen kilvissä.
Tonninen Honda.
Karjalaisen Jamin omaisuutta.
Seuraavana piiiiiiiitkä pyörä! Tämä kainalon tuuletus projekti on ryhdytty kasaamaan kolmesta eri pyörästä.
Kamppeelle on mietitty ajankohdan mukaan nimeksi mm. "Coronadoa" ja sehän onkin polkupyörän eräänlainen variantti :) Harkinnassa on myös sähkö- tai pikku polttomoottorin asennus. Peräkärryssä olevassa päältäajettavassa leikkurissa olisi moottori joutilaana ja Jonin katse mietti ihan selvästi jo väriäkin härvilälle.
Hypätäänhän sitä mäkeäkin v-tyylillä :)
Vapaa-ajan tilat löytyvät yläkerrasta.
Vanhan ajan tyylikästä saluuna meininkiä.
Pojathan sanoivat villoittaneen ja levyttäneen seinät :)
Skeittilauta kokoelma. Joni on harrastanut lajia jo 25 vuotta.
Ja tietenkin Amerikan meininkiä.
Starat lavalla.
Spotti heijastaa seinälle clubin värejä.
Loppuyhteenveto: nuorilla miehillä riittää virtaa ja Strokers Clubin toiminta varmasti kehittyy tulevaisuudessa. Ja vaikka Toppilansaarikin kasvaa ja suuntaa hienosti tulevaisuuteen, alueelta löytyy edelleen vanhan ajan perinteitä ja koneitakin vaalivaa väkeä!
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu