Pohjois-Pohjanmaan toinen vaihemaakuntakaava voimaan
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston joulukuussa hyväksymä toinen vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman. Kaava tulee voimaan, kun se kuulutettu kaikissa kunnissa. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maaseutuasutusta, kulttuurimaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä, virkistys- ja matkailualueita sekä seudullista jätehuoltoa, ampumaratoja ja puolustusvoimien alueita.
Kaavassa osoitettu maaseudun asutusrakenne koostuu kehittämisvyöhykkeistä, joita ovat maakunnalle tyypilliset jokilaaksot ja Lakeuden alue, sekä 164 maaseutuasutuksen kannalta tärkeää kylää. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Pohjois-Pohjanmaalla on 11 ja lisäksi on osoitettu valtakunnallisiksi ehdotettuja alueita. Muita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 80. Lisäksi kaavassa on tunnistettu 227 maakunnallisesti arvokasta aluetta. Arvokkaita rakennuskohteita, jotka edustavat maaseudun ja taajamien perinnerakentamisen ohella myös modernia rakennusperintöä, kaavassa on kaikkiaan noin 2300.
Matkailuelinkeinon kehittämisen painopiste on matkailukeskuksissa, joista tärkeimmät ovat Ruka, Syöte, Kalajoki, Oulu ja Oulun seutu sekä Rokua Geopark -alue. Oulun seudun materiaalikeskuksena on osoitettu nykyisen Ruskon jätekeskuksen lisäksi Välimaan alue. Muut seudulliset jätekeskukset ovat Kuusamossa, Ylivieskassa ja Kalajoella. Uutena aihepiirinä maakuntakaavassa osoitetaan pääosin siviiliharrastustoimintaa palveleva seudullinen ampumarataverkko. Se käsittää 16 rataa, joista kolme on uusia. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut nykyiset puolustusvoimien käytössä olevat alueet sijaistsevat Oulussa, Haapajärvellä ja Taivalkoskella.
Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakunnan päätös jää pysyväksi ja kaavan voimaantulo on nopeutunut merkittävästi. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 2015.