Tornionjoen sairaiden lohien tilannetta selvitetään yhteistyöllä
Johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirksiä Ruokavirastosta haastattelee Jussi Häkkilä.
Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto ovat aloittaneet laaja-alaisen yhteistyön Tornionjoen lohien sairastumisen syyn selvittämiseksi. Näytteitä otetaan ja sairastuneita kaloja tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa Oulussa. Lapin ELY-keskus seuraa veden laatua Tornionjoella. Ruokavirasto tekee myös yhteistyötä Ruotsin eläinlääketieteen laitoksen kanssa. Luonnonvarakeskus seuraa sairauden vaikutuksia lohikannan tilaan.
Vastaavanlaisia oireita on havaittu jo useana vuonna sekä Tornionjoella että eräillä muilla Itämeren ja Atlantin lohijoilla. Toistaiseksi kalakuolemien aiheuttajaa ei tutkimuksista huolimatta ole löydetty. Viimeisen viiden vuoden aikana Tornionjoen vesistöalueella ei ole todettu kalojen vaarallisia tarttuvia tauteja. Yhdeksi syyksi kalojen sairastumiseen epäillään tiamiinin eli B1-vitamiinin puutosta.
Näkyvänä sairautena ja kuolinsyynä aikaisempina kesinä löydetyillä kuolleilla ja passiivisilla elävillä kaloilla on ollut vesihometartunta. Vesihome tarttuu herkästi sellaisiin kalan kohtiin, joissa iho on rikki tai siinä on haavaumia. Vesihome on yleistynyt viime vuosina myös kalanviljelyssä. Luonnonvarakeskus on toimittanut Ruokaviraston Oulun laboratorioon kahdeksan elävää kalaa, joilla on kyseisiä oireita. Kalojen sairastumisen aiheuttajaksi on epäilty mm. ympäristömyrkkyjä, mutta selkeää yhteyttä kalakuolemiin ei ole todettu. Kalojen altistuminen ympäristömyrkyille merivaiheen aikana voi heikentää niiden yleiskuntoa, mutta asia vaatii lisätutkimusta. Lapin ELY-keskus on tehostanut vedenlaadun seurantaa Tornion- ja Muonionjoella.
Lue myös: Lohikalojen IHN-taudin rajoitusvyöhyke lakkautettu Iin ja Simon kuntien alueelta
