Kuva: Marja Ollakka
Valtion koronatuki pelasti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talouden
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 tulos kääntyi ylijäämäiseksi valtiolta saadun noin 16 miljoonaa euron suuruisen koronatuen johdosta. Summasta palautettiin jäsenkunnille noin 2,8 miljoonaa euroa koronapotilaiden hoidon ja näytteenoton laskutuksen perusteella. Tilinpäätös on 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Vuosi 2020 oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille erittäin poikkeuksellinen. Mittavaan pandemiaan varautuminen viime keväänä näkyy tilinpäätöksessä etenkin hoidettujen potilaiden määrän pienenemisenä.
Sairaanhoitopiirin toiminta saatiin lähelle normaalia viime kesän alussa koronatilanteen rauhoittuessa. Taloudellinen tulos kääntyi ylijämäiseksi valtiolta saadun noin 16 miljoonaa euron suuruisen koronatuen johdosta. Summasta jäsenkunnille palautettiin noin 2,8 miljoonaa euroa koronapotilaiden hoidon ja näytteenoton laskutuksen perusteella.
Tuen ansiosta sairaanhoitopiirin tilinpäätös on 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koska tulos on kuudetta vuotta peräkkäin ylijäämäinen, PPSHP:n taseessa on reilu 13 miljoonaa euroa käytettäväksi haastavissa taloustilanteissa.
Jäsenkuntalaskutus muodostaa noin 65 prosenttia PPSHP:n tuloista. Laskutus jäi budjetoidusta lähes 2 prosenttia, alenemista selittää hoidettujen potilaiden määrän pieneneminen. Myös toiminnan kulut jäivät suunniteltua alhaisemmaksi. Henkilöstömenot toteutuivat talousarvion mukaisesti, sen sijaan aineet ja tarvikkeet sekä ostopalvelut jäivät arvioitua pienemmäksi.
Tilinpäätöksessä korona näkyy merkittävästi hoitojaksojen ja hoitopäivien luvuissa. Hoitojaksoja oli OYSissa ja Oulaskankaalla 4,7 prosenttia vähemmän ja hoitopäiviä lähes 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidettuja potilaita oli noin 2 000 vähemmän kuin budjetissa arvioitiin.
Avohoitokäyntien määrä kasvoi vuodesta 2019, mutta jäi silti hieman talousarviosta. Päivystyskäynnit menivät reilusti yli edellisvuoden, mutta olivat alle budjetoinnin. Koronanäytteenotot sisältyvät käyntitilastoihin, joten ilman niitä pudotus hoidettujen potilaiden määrässä olisi ollut vieläkin tuntuvampi.
Leikkaustoiminta lakkautettiin keväällä kiireettömien operaatioiden osalta, kun yliopistollisessa sairaalassa varauduttiin koronaepidemiaan kouluttamalla leikkaussali- ja anestesiahoitajia tehohoitoon. Leikkausten vähenemiseen vaikutti myös leikkaussalien ilmastointiremontista tullut käyttökatkos. Leikkauksia tehtiin 5,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Lähetemäärien kasvu pysähtyi, ja ne tipahtivat reilusti pandemiakevään takia. Ulkoiset konsultaatiot sen sijaan kasvoivat. Ilahduttavaa on, että synnytysten määrä kasvoi vuoden aikana 3,8 prosenttia.
Korona aiheutti hoitojonoja. Hoitoa yli puoli vuotta odottavien määrä nousi elokuussa tuhanteen, mutta jonot saatiin puolitettua syksyn aikana.
Korona ei häirinnyt uuden sairaalan rakentamista ja rakentaminen eteni hyvin. Velkamäärä oli viime vuoden lopussa 312 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli 165 miljoonaa euroa. Lainasalkun keskikorko, 0,09 prosenttia on alhainen.
Korona kasvatti myös ensihoidon kustannuksia ja pelastuslaitoksille maksettiin valmiuskorvauksia noin 1,5 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Oulun Keskuspesula Oy:n uudisrakentaminen ja toiminnan siirto Ruskoon oli noin 20 miljoonan euron kokonaisinvestointi. Tästä summasta PPSHP maksoi pesulayhtiölle 9,5 miljoonaa euroa korvauksena siirrosta ja vanhan rakennuksen lunastushintana.
PPSHP:n tilinpäätös ja toimintakertomus käsiteltiin kuntayhtymän hallituksessa 22.3. Kuntayhtymän valtuustossa se käsitellään kesäkuussa.
Lue myös: Oulu mukana Euroopan laajuisessa hiljaisessa hetkessä koronauhrien muistoksi
