Oulun yliopisto mukana laajassa tutkimuksessa endometrioosin geneettisestä taustasta
Synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Outi Uimaria Oulun yliopistollisesta sairaalasta haastattelee Jussi Häkkilä.
Englantilaisen Oxfordin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä Oulun yliopiston, suomalaisen FinnGen-hankkeen ja 24:n muun tutkimusryhmän kanssa julkaisseet tähän mennessä laajimman tutkimuksen endometrioosin geneettisestä perustasta. Tutkittavana oli 60 600:n endometrioosia sairastavan naisen ja 701 900:n kontrollihenkilön DNA:ta.
Endometrioosin syistä tiedetään hyvin vähän, ja vertailemalla tautia sairastavien ja sairastamattomien DNA:ta voidaan ymmärtää biologisia prosesseja, jotka ovat taudin puhkeamisen ja etenemisen taustalla.
Tutkimus paljasti, että endometrioosilla ja tietyillä siihen näennäisesti liittymättömillä kiputyypeillä kuten migreenillä, selkäkivulla ja monipaikkaisella kivulla on todennäköisesti yhteinen geneettinen perusta. Lisäksi kävi ilmi, että munasarjojen endometrioosi eroaa geneettisesti muista alatyypeistä.
Tutkimustiedon ansiosta endometrioosin tiedetään saavan usein alkunsa jo teini-iässä, toisin kuin aiemmin luultiin. Tutkimus vahvistaa käsitystä taudin periytyvyydestä.
Tulokset avaavat mahdollisuuksia suunnitella uusia lääkehoitoja ja uusia kipuun keskittyviä ei-hormonaalisia hoitomuotoja, tai muuttaa endometrioosin nykyisiä kipuhoitoja.
Endometrioosia esiintyy 5-10:llä prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Tauti voi aiheuttaa jatkuvaa ja voimakasta lantion alueen kipua, väsymystä, masennusta, ahdistuneisuutta ja hedelmättömyyttä. Sille on ominaista kohdun limakalvoa muistuttavan kudoksen esiintyminen kohdun ulkopuolella.
Lue myös: Robottiavusteinen kirurgia Oulussa käyttöön vaikean endometrioosin diagnosoinnissa ja hoidossa
