Rasvamonttu tilaa tällä kertaa pirssiauton Alavieskaan Kähtävään. Pian paikalle kaartaa valkoinen ja taksikyltillä varustettu uusi mersu. Kuski hymyilee toimittajalle tuttavallisesti, hyppää ulos kuskin paikalta ja tulee paiskaaman lupsakasti kättä. "Minä oon sitten se Kähtävän Simppa!" Toimittaja laittaa kuunnellen ja keskittyneesti hetkeksi silmät kiinni, avaa ne ja tarkistaa sitten kalenterista onko nyt perjantai-ilta? Kyllä se on torstai-päivä, mutta kyseisen kuljettajan ääni tuo mieleen edelleen viikonlopun alkamisen. Suntio Simo!! Sehän on sama mies, joka soittaa Pookin Perjantai-iltaan ja on kertonut alkaneensa ajamaan eläkepäivillä mittariautoa :) Pian paikalle ilmestyy myös hänen työkaverinsa Aaltosen Henna ja Jylkän Jani ja Taksi Ylivieskan ja Alavieskan edustus alkaa olla vahvana. Seuraava elokuva kertookin tästä taannoisesta Alavieskan kellonsoittajasta, jolla on aina ollut seurallinen, palvelualtis ja kaikista liikkuvista koneista kiinnostunut luonne!