Iijoen puroja kunnostetaan ruotsalaiskonstein

Suunnittelija Pirkko-Liisa Luhtaa Metsähallituksen Luontopalveluista haastattelee Jussi Häkkilä.

Tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaalla on otettu käyttöön ruotsalaismenetelmä Iijoen vesistön suojelualueiden purokunnostuksissa.
Pari vuosikymmentä sitten Ruotsissa kehitettiin työkalut ja menetelmä, jossa joen omaa pohjaa kuohkeuttamalla ja muokkaamalla saadaan pohjaan jäänyt kiintoaine pois. Puhdistuneesta sorasta ja kivistä seulomistyökaluilla tehdään soraikoita kutua varten ja poikaskivikoita kuoriutuneita poikasia varten. Menetelmä tunnetaan syntyjokensa mukaan Hartijoki-metodina ja se on laajasti Ruotsissa käytössä.

Virtavesien kunnostuksissa on Suomessa käytetty pääasiassa kutusorastuksia, jossa koskeen ja virtapaikalle levitetään paksu kerros muualta tuotua soraa. Tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että tuodulla soralla tehdyt kutusoraikot huuhtoutuvat helposti pois. Tuotu sora ei myöskään poista sitä ongelmaa, että joen oma pohjakerros jää edelleen huonoon kuntoon.

Joen oman sorapohjan kunnostaminen ei muuta virta-alueen pohjan pinnankorkeutta eikä menetelmällä esiin saatu sora huuhtoudu pois. Se on myös joen alkuperäisenä kiviaineksena raekooltaan muualta tuotua monipuolisempaa. Lisäksi joen sorassa ja kivissä on valmiiksi mukana jopa joen oma mikrobistoa.

Lue myös: Kangos-, Särki-, Jeris- ja Pakajoen taimenen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostus jatkuu