Uusimmat

Suosituimmat

Coyote & Roadrunner Garage tiimi fanittaa takaa-ajo elokuvien autoja - kokoelmassa viritelmiä "maantiekiitäjästä" Stephen Kingin hyytävään Christine kauhuklassikkoon saakka Oulussa

30.09.2021 14:40 - Ari Kettukangas

Uskalletaankohan Rasvamontussa mennä tällä kertaa Oulun Ruskoon saakka. Coyote & Roadrunner Garagen talli on nimittäin melko hurja ja pelottavakin paikka. Onteron Juuso ja Pirisen Jari rakentelevat kyseisessä suunnassa monenlaisia menopelejä, joista tuorein projekti on "maantiekiitäjä" Plymouth Roadrunner vuosimallia 1968. Sitä jahtaavan "kojootti" Dodge Chargerinkin vielä kestäisi, mutta kun pimeältä kujalta tulee yllättäen vastaan Stephen Kingin hyytävästä kauhuelokuvasta tuttu ja viritelty Christine`s Sister -tappajaauto. Pelkoa onneksi lievittää yhteisöllisyys, nimittäin kaksikon projekteja on seurannut kesän aikana lukuisa silmäpari tiimin uudesta Facebook-sivustosta. Seuraavaksi kalustoesittelyn lisäksi ajammekin tällä jutulla takaa sitä, miten erilaisilla tavoilla ja menopeleillä on ajettu takaa erilaisissa elokuvissa! :)

Coyote & Roadrunner Garage. Tiimin kaksikko pysyttelee omana "tallina" ja on tuonut omaleimaisia menopelejä ja projekteja julkisuuteen tarkan valikoidusti. Tuorein yhteistyön tulos on kuvassa näkyvä Plymouth Roadrunner vuosimallia 1968. Projektin alussa avattiin myös omaksi päiväkirjaksi ja muiden autoista kiinnostuneiden viihdykkeeksi ryhmän omaa nimeä kantava ja englanniksi päivitetty Facebook-sivusto. Asiaa on kertynyt sinne jo runsaasti ja seuraajiakin taitaa olla jo enemmän kuin ennakoidut 3 kappaletta :) Autokokoelmassa on puolenkymmentä menopeliä ja useaan liittyy jollain tavoin takaa-ajo elokuvat.

Onteron Juuso. Uusimman Roadrunner projektin onnellinen omistaja ja hulvattoman tiimin "maantiekiitäjä". Mies antaa jo nyt vuolasta kiitosta yhteistyökumppanilleen Pirisen Jarille suhteellisen nopeassa aikataulussa valmistuneesta autostaan. Menopeli piti alunperin tehdä puolivillaisena työnä, mutta huolellinen kaksikko viimeisteli sen lopulta hartaasti ja tarkasti menneenä kesänä kolmen kuukauden aikana. Mestari itse sai aikanaan kipinän autoharrastukseen, istuttuaan vajaat 10 vuotta sitten samaisen kaverinsa Dodge Chargerin kyytiin ja se olikin sitten menoa.

Pirisen Jari. Tiimin toinen veijari ja se Charger "Kojootti". Kyseinen merkki ja eräs tietty Trans Am Pontiac malli olivat hänellä jo lapsuuden haaveita ja nyt hankittuna ne tulevat pysymään visusti kokoelmassa. Mestari on rakentanut erilaisia laitteita jo yli 30 vuoden ajan ja laittaakin opetetusta taidosta kiitosta ja terveisiä isälle Heikki Piriselle. Isäukko on ollut ammatiltaan koneasentaja ja hitsaaja ja Jari oli jo 5-8 vuotiaana mukana erilaisissa traktoriremonteissa. Mopotkin pysyivät käsissä jo pienenä. Tosin isä kuulemma tarkoitti oppia hyödyllisempään käyttöön, kuin mihin se lopulta tuli. Onko autojen rakentelu sitten ollut turhaa hommaa - sillä tiellä on kuitenkin pysytty. Mies on omien sanojensa mukaan myös elokuvien vanki ja se ilmenee varsinkin takaa-ajo leffoista tuttujen menopelien hankkimisena ja kasaamisena. Hänellä on joskus ollut jopa Wayne`s Worldistakin tuttu AMC Pacer henkilöauto. Kaiken touhuilun takana on kuulemma suomalainen hulluus :)

Alkuun teeman alustusta: Maantiekiitäjä Roadrunner - piip piip!!

Kelju K. Kojootti (Wile E. Coyote) ja Maantiekiitäjä (Roadrunner) ovat Looney Tunes -animaatioiden hahmoja. Hahmot loi Chuck Jones vuonna 1948. Animaatioissa kojootti yrittää mitä erilaisimmin keinoin pyydystää Maantiekiitäjä nimistä lintua ruuakseen. Vikkelä ja nokkela lintu ei olekkaan mikään helppo saalis.

Plymouth Roadrunner "maantiekiitäjä" vuosimallia 1968.

Se on kyseisen merkin ensimmäinen ilmestynyt vastava malli ja niitä ei ole montaa Suomessa. Kyseinen peli oli pitkään Juuson haaveena ja valmiit yksilöt olisivat olleet kalliita. Korin myötä avautuikin sitten tilaisuus rakentaa se itse. Huolella tehty kasaaminen meni ennakoitua pidemmäksi ja kolmen kuukauden aikana työhön käytettiin aikaa 900 tuntia muun elämisen ohessa! Se piti kuulemma vain näpäistä :)

Auton ulkokuori jää karuksi ja muuten kaikesta hiotaan siistiä. Juuso aikoo tehdä vielä talvella lisäfixailuja.

Konehuoneesta kajahti jykevät sävelmät.

Kaksikon luomus toimii nyt katuautona.

Musta takapenkki oli parhaillaan tulollaan verhoomosta.

Tuosta rööristä kone saa kuulemma hyvää lisähappea.

Persoonalliset kiinnikkeet.

Yksityiskohta.

Kyljen muoto elää hieman auton perää kohti.

Tähänkin oli piilotettu joku pyydysmonttu maantiekiitäjälle. Se kuitenkin vaistosi sen - piip piip!

Pakoputket menevät sivulle, tällä ratkaisulla estetään takana ajavan kuulon menetys :) Tosin näihinkin voi tulla vielä muutoksia.

Kurkataanpa mitä se lintu on syönyt.

Kalifornianjuoksukäeltä nokka auki.

Pellin alla rymyää nyt Mopar 440. Heti kun palikat saadaan vielä oikeisiin kohtiin, pitäisi tehoa löytyä lähes 500 hevosvoimaa.

Projekti tiivistettynä alkuvaiheesta lähtien. Koko rakennustarina löytyy kätevästi tiimin Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/CoyoteRoadrunnerGarage/

Dodge Charger "kojootti" R/T 440cid vuosimallia 1969.

Jarin osti auton vuonna 2009 jenkeistä ja se oli ollut haaveena jo 20 vuotta. Vielä ei kyseinen kojootti saa kiinni maantiekiitäjää ja tähän yksilöön on asennettu jopa vaimentimia. Tälläkin pelillä kuitenkin saa naapurin lasit helisemään kaapissa. Viereisessä Roadrunnerissa budjetti kuulemma loppui kesken juuri äänekästä pakoputkea kasatessa :)

"Kojootti" yleensä liitetään Fordiin, mutta tästäkin pitkähampaasta saa Roadrunnerikin vielä vastustajansa.

Saakohan kojootti moottori parantelujen jälkeen piipittäjän kiinni jo ensi keväänä?

Tyylikkään auton suunnittelussa huomioidaan myös peräosa.

Alunperin Jarilla oli hakusessa musta auto mustalla sisustuksella ja tässä on lopputulos :)

"Susi lampaan vaatteissa" :)

Kurkataanpa seuraavaksi kojootin karvoihin.

Charger on amerikkalaisen Dodgen valmistama henkilöautomalli. Charger nimellä on Yhdysvalloissa valmistettu autoja usealla eri korilla tai pohjalevyllä, useaan eri kokoluokkaan. Vuosina 1966–1978 Dodge Charger oli B-korinen, keskikokoinen personal luxury -luokan auto, joka 1960-luvun lopun hevosvoimasodan aikana oli mahdollista varustaa konsernin voimakkaimmilla moottoreilla.

"Roadrunnerin Tuholainen" :)

Yksityiskohta.

Onkohan tuossa viritettynä jokin ansa... ;)

Tyylikäs tankinkorkki.

Tuleekohan kojootin putkista kranaatteja, savua vai öljyä :)

Kummallakin kilpaveikolla on nyt käytössä Moparin B-bodyt ja ensi talvena tämä yksilö varustautuu uuteen koitokseen Blowerin asennuksella.

Kojootti versus -

Maantiekiitäjä!

Taas se alkoi! - Piip piip!!

Näyttivät jo menevän Nallikarin suunnassa. Tottapuhuen tässä Plymouth on ensimmäisellä ajoreissulla tienpäällä.

Taas näyttää kojootti luovuttaneen nopeammalle.

Läähätyksen tahdissa se kehittelee jo seuraavaa pyydystyskonstia.

Pontiac Firebird Formula 400cid vuosimallia 1977.

Kyseessä Juuson ensimmäinen harrastejenkki, joka hän osti aikanaan yhteiseksi isän kanssa Jarilta. Aluksi vastaavaa peliä haettiin pitkin Suomea ja kojootin vakuuttelujen myötä yksilö alkoi lopulta tuntumaan oikealta omaan talliin.

Formula tarkoittaa toiseksi korkeinta varustelupakettia ja korkein se on Trans Amissa.

Väriltään auto on sekoitus violetista ja ruskeasta.

Pelissä on tehoa 350 hevosvoimaa ja kerran sillä on tullut ajettua liiankin lujaa. Mikäli asiaa ei usko, Juusolta löytyy vielä kirjallinen todistus tapauksesta :) Kokoelman autoissa Moparin B-bodyt ovat harvinaisempia kuin markkinoiden F-bodit.

"Kotimaa kun takapenkille jäi..."

Yksityiskohta.

Pontiac on kesäisin lähes päivittäisessä käytössä.

Pontiac Firebird Trans Am T-top 400cid vuosimallia 1978.

Kyseessä Jarin "Smokey and the Bandit" Trans Am ja melkein täydellinen kopio Konna ja koukku -elokuvastakin tutusta autosta.

Elokuvassa alkuperäinen Trans Am on vuosimalliltaan 1977, eli aidolla ja kopiolla on vain vuoden ikäero ja ne ovat muutenkin melko identtisiä. Jari on ottanut rakentelussa taiteilijan vapauksia ja tämän jälkikäteen maalatun ja teipatun auton erottaa aidosta vain asiaan perehtynyt tarkka silmä. Elokuva ja sen kaara tekivät mestariin vahvan vaikutuksen jo pienenä. Tuohon aikaan autosta valmistettiin myös leluja.

Leffaauton alkuperäiset penkit on vuodelta 1977 ja nämä ovat vuoden 1978 Deluxesta.

Jari ei innostunut vielä jutun teon aikaan elokuvan siltakohtauksen uusimisesta läheisellä Ruskon tietyömaalla :)

Konna ja Koukku (Smokey and the Bandit) on yhdysvaltalainen komedia-road movie vuodelta 1977. Elokuva kertoo maanteiden ässästä, joka palkataan kuljettamaan rekkalastillinen olutta Teksasista Georgiaan huimapäisen aikataulun puitteissa. Poliisien harhauttamiseksi kaahausoperaation kakkosautoksi hankitaan rouhea Pontiac Trans Am.

Jarin Trans Am palkittiin USA Cars TOP 3 palkinnolla Ride In Oulu Motor Meetissä vuonna 2019. Menestys yllätti suuren kunnostustyön tehneen omistajan satojen autojen kovatasoisessa mittelössä. Tämä kuva on otettu vastaavassa tapahtumassa menneenä kesänä.

Firebird - Tulilintu. Mahdollisten kunnostuksien myötä se saattaa usein olla myös eräänlainen "Feenixlintu".

Onkohan tuo sen Burt Reynoldsin stetsonin säilytyskotelo :)

Aidon ja kopion huomaa tarkasti katsoessa myös etumaskin salmiakkikuvioisesta ritiliköstä.

Pienenä tämän auton yhdisti helposti myös Ritari Ässä tv-sarjaan.

Ei taida tuo olla suomikilpi...

Tässä Trans Amissa on Pontiacin oma 400:nen ja samalla erikoinen remmiahdettu moottori. Sama mylly löytyy myös Juuson Pontiac Formulasta.

Tuo on jo avo- ja umpikaton sekoitus.

Siiventynkää tekee näköjään tuonnekkin...

Tarkasti elokuvan autosta kopioidut jenkkikilvet on asennettu kuvausta varten ja suomikilvet ovat niiden alla piilossa.

Alkuperäiset vanteet on vuodelta 1977 ja nämä kopiot ovat vuotta uudemmat.

Sitten! Huh huh! Onpa pelottava vehje!!

Plymouth Savoy "Christine`s Sister" 302cid 6-71 Blower 4x4 vuosimallia 1959.

Hyytävä tappaja-auton viritelmä suoraan Stephen Kingin kauhuromaanista.

Toimittajakin joutui heti juoksemaan karkuun :)

Kyseessä on siis elokuvassa nähdyn auton sterodeilla ladattu vielä tappavampi "pikkusisko".

Christine on John Carpenterin ohjaama, vuonna 1983 ensi-iltansa saanut kauhuelokuva. Se perustuu Stephen Kingin kirjoittamaan samannimiseen romaaniin.

Tämä hirvitys on siis täydellisesti överiksi vedetty jenkkiraudan ja monsterin yhdistelmä. Vuoden 1959 Plymouth Savoyn kori on asennettu 1973 Ford Broncon alustalle. Elokuvan alkuperäinen auto osasi korjata itsensä, mutta tämän pelin kanssa on kuulemma päinvastoin. Startissa on ollut ongelmia, mutta aivan kuin se olisi käynnistynyt nytkin hieman ennen virta-avaimen vääntämistä...

Elokuvan auto on vuosimallia 1958 ja tämä vuotta uudempi. Peto on rakennettu muualla 15 vuotta sitten ja kaksikko osti sen yhteiseen jatkojalostukseen vuosi sitten. Pitkän seisonnan jälkeinen perusjumppa on käyty jo läpi kaasaria, sähkötöitä ja tekniikkaa myöten ja se on saatettu kaikinpuolin ajokuntoiseksi. Tarkoitus on rakentaa peli vielä entistä enemmän överiksi.

Kori oli ehtinyt lahota ensin hylättynä metsässä ja se oli pelastettu siitä kauhuautoksi. Kostaakohan se käytöksen hylkääjälleen :)

Tämä versio on laiskempi kuin alkuperäinen ja muutostöiden ohessa sitäkin puolta on tarkoitus piristää.

Tarinan mukaan siinä vaiheessa kun auto päätyi poikien omistukseen, Juuso jäi heti mystisesti jumiin sen sisälle...

Onkohan nämä jotain avunpyyntöjä...

Autossa on siis Ford Broncon alusta ja myös saman merkin tekniikkaa: nelivetoa, 5 litran V8 moottoria, tuplakaasaria ym. Lasissa oleva 4x4 merkintä kertoo juuri neljän pyörän vetämisestä.

Toimittaja yritti kaivaa tietoa merkistä, mutta tietokone meni heti kummallisesti sekaisin ja räjähti... :)

Muotoilua.

Tällä hetkellä auton alla on halkaisijaltaan 35 tuuman ja leveydeltään 12,5 tuumaan rattaat. Tarkoitus on laittaa alle vielä isommat rinkulat ja nostaa alustasta entistä korkeammaksi. Veijareiden mukaan kyseessä on lopulta puhtaasti fiilistelyyn tarkoitettu showauto.

Toinenkin tiimin tyylittelemä "leffajuliste".

On sitä nelivetoa ilmeisesti kokeiltu maastossakin.

Alkuperäiset rasvamontut ovat häviämässä hiljalleen sukupuuttoon. Montun korvaa hyvin usein hallin nosturit.

Loppuyhteenveto: tässä vielä poikien koko autokattaus viikolla otetussa kuvassa. Tallista lähtiessä jäi kyllä tunne, kuin olisi käynyt elokuvissa. Jäämme mielenkiinnolla seuramaan, mitä karmivaa herroilta onkaan vielä tulossa :) Mainittakoon vielä, kun toimittaja lähti jatkamaan matkaa Ruskosta, hän vilkuili kokoajan taustapeiliin, seuraako joku perässä :)

Lue myös: Täytyykö Porschen väistää kolmion takaa tulevaa Chevrolet Biscaynea kunnioituksesta - liikenneopettaja Ari Ahola vastannee autokokoelmansa kinkkiseen kysymykseen Sievissä

Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu

oulu Rasvamonttu Coyote & Roadrunner Garage