Uusimmat

Suosituimmat

Pöyskön Erkin kotiseutuhenkisyyteen auttaa terwa, päreet ja itsekasatut koneet Ylikiimingissä

24.03.2022 14:40 - Ari Kettukangas

Rasvamonttu vaalii tällä kertaa kotiseutu perinteitä Ylikiimingissä. Pöyskön Erkille teema on niin laaja käsite, ettei kaikki kokoelman koneetkaan meinaa mahtua Nuorittan kylän ja Ylikiimingin taajaman välille. Onneksi parempi puolisko Eeva kuitenkin ohjaa koko paketin kasassa pitämisessä Zetorin takapenkiltä käsin :) Mestarin itsensä mukaan köyhyys kuitenkin rajoittaa myös koneiden määrää ja omia kättentaitoja. Monenlaista härvilää on kuitenkin kasautunut oman näpertelyn johdosta aina kaksipyöräisistä nelipyöräisiin ja rantteen puolelle kuorimakoneesta pärekoneeseen saakka. Seuraavaksi kurkataankin kuinka hienoja pärisijöitä on matkan varrella syntynyt ja minkälaisia keksintöjä erilaiset työvaiheet ovat opettaneet tekijäänsä rakentamaan!

Konemestari pariskunta kurvasi näyttävästi kyliltä Ylikiimingin keskustaan :)

Pöyskön Erkki. Lupsakka koneharrastelun moniottelija, entinen mekaanikko ja rallimies sekä kotiseutuhenkinen perinteiden vaalija. Savuja mies pitää Nuorittassa, mutta monenlaisia koneita on kertynyt sieltä Ylikiimingin taajamaan saakka. Toisin sanoen ne on siroteltu sinne missä niitä tarvii. Kaikki härvilät on tuunattu siisteiksi, mutta opetettu myös työntekoon. Erkin Isäukko oli aikanaan kova konemies ja mestari itsekkin riensi jo nuorena työn laitaan. Aluksi oltiin letkuapinana Pudasjärvellä ja kohta rasvarina samaisen hallin puolella. Seuraavaksi 20 vuodeksi mentiin hommiin Kervisen Ukon autoliikkeeseen Ouluun ja samainen kaveri sai aikaan myös tässä ukossa rallikärpäsen pureman. Rallissa mestari toimi kuskina ja mekaanikkona. Lähellä miehen sydäntä on myös kotiseutuhenkisyys ja siitä todistaa erilaiset itserakennetut puunjalostus koneet. Erkin motto kuuluu näin, "tee mitä teet, mutta tee se tervan kanssa". Kyseistä omajalosteista tuotetta päätyy myös koneiden jokaiseen pulttiin saakka.

Parempi puolisko Eeva. Oman Fiat 128 kesäauton ratissa ei voi kuulemma olla koskaan pahalla päällä ja omistajaa heti hymyilyttikin istuttuaan pieneksi hetkeksi ratin taakse. Tutustutaanpa tuohonkin menopeliin kohta tarkemmin.

MZ ES 125 moottoripyörä vuosimallia 1963.

Kyseessä ns. "hävittäjämalli", joka on rekisteröity käyttöön kuukautta ennen omistajansa syntymää.

Pyörä on käyty täydellisesti läpi.

MZ (Motorradwerk Zschopau) oli itäsaksalainen moottoripyörävalmistaja vuosina 1952-2012. MZ:t ovat tunnettuja erinomaisesta ajettavuudestaan ja niillä on monessa maassa edelleen vankka kannattajakuntansa.

Lamppu on osa runkoa ja rengasta kääntämällä se näyttää edelleen suoraan eteenpäin. Tuotako se tarkoittaa se termi eteenpäin suuntautuva :) Pimeässä mennään siis kohti tuntematonta ja rakenteellinen ratkaisu on ilmeisemmin tehty muotoilu syistä. "Hävittäjä" malli nimitys tulee pyörän eri merkeistä, jotka viittaavat lentokoneteollisuuteen.

Merkkivalot pelaa.

Kone kätkee 8 hevosvoimaa ja pelillä pitäisi päästä hurauttamaan melkein jopa satastakin.

Pitääköhän pyörästä irrottaa runko, jos vaihtaa polttimon? :)

Värisävy on karamellin sininen. Alumiini osista tuli kuin uusia kiillottamalla. Aluksi hapettumat hoideltiin karkealla ja hienommalla paperilla ja lopuksi otettiin avuksi kiillotuskone ja tahna.

On se MZ vähän muuttunut!

Fiat 128 vuosimallia 1975.

Kyseessä Eevan 2-ovinen ja "sporttimallinen" kesäauto. Tämä romuista pelastettu ja kunnostettu kaara saa kuulemma ajajansa aina hyvälle tuulelle. Pellin väri on Italian punainen. 124 mallissa on vielä enemmän Ladaa muistuttavaa muotoilua.

Speciaali etuveto malli. 124 on puolestaan takavetoinen. Vaatimattomassa autossa oli uudet renkaat ja niiden hinnalla auto Päätyikin myyjältä Erkille. Peli hitsattiin ja katsastettiin ajokuntoon jo samalle kesälle ja myöhemmin vielä ihan priimakuntoon penkin verhoiluja myöten. Nyt auto olisi valmis museorekisteröitäväksi.

Mitäs siinä on tuossa rekisterikilvessä?

Tuosta puolestaan löytyy tämän omistajan vuosimalli.

Nuffie...hetkinen...korjaan!...

Niffield Universal Four vuosimallia 1954.

Maailman ainut liukunapa Niffield! malli :) Erkki meni aikanaan rekisteröimään kampetta ja täytti huolella ja oikein kaikki tarvittavat tiedot. Mestaria pyydettiin vielä lopuksi tarkastamaan, onko painot oikein rekisteriotteessa. Epähuomiossa siihen tulikin Niffield, koska u ja i ovat vierekkäin näppäimistössä. Haipuksen Tomi Painomiehissä otti virheestä heti kopin ja teki täysin saman nimisen oikean kyltin myös koneen kylkeen. Otteessa ei kuitenkaan lukenut Pöyskön Erkku :) Huomatkaa reilu maanvara.

Peli on mallin ensimmäisiä diesel versioita, joita tuotiin aikanaan Suomeen. Bensa versioita oli tuotu jo aiemmin. Traktori kävi, mutta se tuli taloon konevikaisena ja oli ehdottomasti entisöinnin arvoinen. Pihalla se jökötti toistakymmentä vuotta, vedet meni koneeseen ja lopulta se halkesi. Viime talvena Erkki kasasi siihen Mäen Karin kanssa peliin uuden koneen ja keväällä juhta hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Takalokasuojat odottavat vielä maalaamattomana hyllyssä. Nelipyttyinen nappipeli ja voimanpesä puhaltaa jo orientoituneesti.

Ohjauspyörä on sijoitettu hieman sivulle. Ratkaisu helpottaa esimerkiksi kyntötöissä auranjälkeen tähtäämisessä.

Jutunteko päivänä mestari oli juuri tehnyt johtotehtäviä, eli sähköhommia :) Ajovalon umpiot on jo kunnostettu ja jostakin pitäisi vielä löytää toiseen lasi. Toimittajalla olisi ollut toimituksen kahvihuoneessa juuri tuohon sopiva lasinen kahvilautanen :) Lasissa pitää lukea Lucaksen Made in England ja Arin lautasessa lukikin Iittala :)

Kerhon sivut löytyy osoitteesta: www.nuhvi.fi

Niffield oli jo ehtinyt nähdä parhaimmat päivänsä.

"Voi kuinka pieninä palasina ol`kaan mun Niffini maailmalla..."

Tässä ollaan jo hiekkakylvyssä.

Vanhakin alkoi jo näyttämään nuoremmalta.

Video: Emäntä pääsi aikanaan testaamaan Niffieldiä ensimmäisenä ja penkki oli kuulemma liian kova.

Niffista rupesi yllättäen mäntä kurkkimaan syyläristä ja naapurin sonnikin sattui juoksemaan eteen :)

Monark mopo vuosimallia 1964.

Nämä olivat "työmiehen" yleisiä pelejä 70-luvulla ja tällä yksilöllä on ajettu vasta alle 4 tuhatta kilometriä. Koneena Ilon moottori, mutta ei surun kilometrit. Tarkalleen sanottuna Ilo Pianon moottori, jonka nimitys selvisi kun ajaessa moposta loppui veto. Vetoremmi on tehty pianon kielilangasta ja muoviset hampaat olivat lähteneet tiehensä. Onneksi niitä kuitenkin löytyi uusina varaosina. Nytkin instrumentti soitti vanhasta bensasta huolimatta nätisti soolo osuuden!

Kyseessä on pieni ja pitkäjalkaiselle haasteellisesti poljettava mopo.

Peli tuli kaupoissa Majorin kylkiäisenä.

Rungossa on ajanpatinaa ja naarmuakin ja museointi kunnostus vielä mietityttää. Toisaalta Erkki haluaisi pitää mopon alkuperäiskuntoisena.

Työmiehen mopossa on evässalkku ja vaikka sieltä kuuluu hölske, siellä ei ole vatupassi :)

Trabant P50 vuosimallia 1959 (rekisteröity 1960).

Karamellin värinen ajokki on tyttären käytössä. Peli on ollut viimeksi vappuajoissa 3 vuotta sitten ja tankissa oli vanhat bensat. Kone kuitenkin piristyi sopivalla pilotilla.

Auto oli osina toistakymmentä vuotta ja se oli puhe kasata, kun tyttö menee naimisiin. Erkin polvet oli juuri leikattu ja yllättäen hääkellojen soitto alkoikin lähestymään. Mestari piti lupauksensa ja kasasi menopelin pyörätuolissa istuen. Onneksi kori oli maalattu ja valmiit osat odottivat hyllyssä.

Vastaavanlainen Trabant on tullut ohjelmassa vastaan aiemmin Ojalan Erkillä Muhoksella. Erkki kertoo tuntevansa hyvin tämän yhtä hullun sielunkaimansa.

Lasikuidulla kyllästetty duroplast pahvikatto. Aiempi oli vettynyt ja menettänyt muotoaan ja Erkki pehmitti liuottimilla katon notkeaksi. Sisälle laitettiin sopivalla ilmalla varustettu traktorin sisärengas ja lopputulos miellyttää silmää.

Yksityiskohta.

Muotoilua.

Konepellin lukko oli kauan hukassa ja Erkki näki varaosa autosta mallin ja huomasi heittäneen ovenripana pitämänsä osan romulootaan. Hyvällä onnella se oli vielä tallessa.

Pellin alla käy 500cc 2-tahti kone ja se tuottaa n. 13 hevosvoimaa. Seuraavissa malleissa on 100cc isompi moottori. Erkin mukaan tämä moottori ei kuljeta Trabia kuin n. 90 kilometriä tunnissa ja palokärjen lentonopeuden ollessa sama, ne tahtovat iskeä pahvi kattoon reikiä :) 600cc kulkee jo reilusti yli yhdeksääkymppiä, joten ongelma poistui 60 malleista lähtien.

Polttoainemittari. Sama omaperäinen työkalu käy myös P50- ja P70 malliin.

Onko tikku kulunut, jos se ei yllä polttoaineeseen asti? :)

Tuttu raahelainen pariskunta toi tämän peltikyltin tuliaisina torilta Itä-Saksasta.

Trabant ottaa aurinkoa.

Tytär on ehtinyt kasvaa auton hankinnan ja entisöinnin välillä.

Datsun 1000 Deluxe vuosimallia 1970.

Erkki aloitti autoilun tämmöisellä vastaavalla -69 mallilla. Siitä tehtiin lopulta kilpa-auto, jolla irtosi pystejäkin. Kyseinen yksilö on myös vielä tallessa. Pojalle haluttiin luja auto ja tästä versiosta löytyy ja hioutuu myös sellainen.

Peli oli ollut halkopinon alla viimeiset 10 vuotta ja se oli lopulta menossa romuihin. Tuttava kuitenkin tiesi Erkin arvostavan mallia ja tarjosi sitä hänelle. Vaikka auto olisi ollut uppotukkina, varma peli käynnistyi nytkin välittömästi. Päivän pohjatyöllä tämän yksilön saa virheettömäksi. Ei siis kaikki romua, mikä ei kiillä!

Lujuutensa vuoksi mallia löytää vielä hyvin markkinoilta.

Datsun 1000 on saanut kiitosta myös tarkasta ja kevyestä ohjauksesta, viimeistellystä korityöstä, kulutuksesta ja vaihteiston synkronoinnista.

Toyota Levin vuosimallia 1997.

Kyseessä pojan auto ja tätä harvinaista mallia löytyy Suomesta vain 4 kappaletta. Erikoisessa pelissä on Yamahan Toyotalle tekemä riuskempi 1600:nen kone, mutta se on vapaasti hengittävä ja siitä löytyy 167 hevosvoimaa vakiona.

Auto on riuska liikkumaan. Aikanaan oli myös riskimpi Toyota Levin Trueno takaveto mallin Corolla ja siinä oli Yamahan tekemä kansi.

Tämä yksilö ehti seisoa välillä 10 vuotta varastossa ja se otettiin toissa keväänä liikenteeseen.

Joidenkin mukaan ratti on väärällä puolella, mutta oikeallahan se on :)

Luja on peli, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa.

Video: Ensin huvi ja sitten työ! Traktorisovitteinen pärekone. Pelin voi viedä työmaalle ja sitä on käytetty 25:sen Zetorin perässä. Viime kesänäkin sillä höylättiin yli 30 tuntia ja 20 000 pärettä sekä hupiajelut vielä päälle. Päreitä on mennyt mm. Turkansaareen ja Hailuotoon. Museovirastokin on kiinnostunut tuotannosta.

Video: tässä pärekoneen rakentelua.

Tässä vedetään jo hirsiä :)

Toimittajalle lahjana varaproppu :)

Banvagen 202 telakuorma-auto kuormaajalla varustettuna. Tässä meneillään tervaspuiden ajo.

Tämä on ainut Natohyväksytty vehje Ylikiimingissä. Erkki halusi kehittää metsähommiin apuvälineitä ja tämä onkin mainio kampe omissa isäntälinja-ajoissa. Alunperin härvilä on toiminut radioautona. Tässä meneillään viime kevättalven urakka, jossa "sekaperävaunulla" vietiin 6 metristä pitkospuu rautaakin 3,5 tonnin kuormana Pyhätunturin Isokuruun. Muilla telakoneilla ei olisi ollut tuohon maastoon mitään asiaa.

Koneella on tehty urakoita mm. Metsähallitukselle. Kuljetukseen on rakennettu puoliperävaunu systeemi. Perävaunu vain perään ja siitä saa kätevästi vaikka miehistön kuljetus pelin.

Ladattu tervahauta.

Video: Valmista tuotetta tynnyreissä. Tervahommien todellinen mestari on kuulemma Erkin appiukko.

Video: Tämä tiputtelu metsässä on ihan luvallista hommaa.

Kuorima hommissa.

Video: Kuorimakone. Menossa laitteen säätely ja testaus. Myytävillä koneilla voi kuoria 25 senttistä puuta, mutta pärepuun mitta alkaa juuri siitä lukemasta ylöspäin. Itsetehty 80 senttinen laikka kuorii puhtaaksi vaikka latohirretkin. Täällä päin pärepuu kuoritaan, mutta esimerkiksi Itä-Suomessa se jätetään irtautumaan itsekseen.

Video: Syöttölaitteen testailua.

Zetor 25 A vuosimallia 1956.

Zetorissa on kaksi penkkiä peräkkäin ja kuski neuvoo takana ja ohjaaja edessä vain ohjaa :) Tässä meneillään "ajajan" penkin rakentelu.

Maalaisromantiikkaa. Huomaa rekisterikilpi (25-ZZ).

Erkki kuuluu Raahen Seudun Zetoristeihin.

Zetoristit järjestävät mm. yhteisiä retkiä.

Reppu ja reissumies Raatteentiellä.

Raahen Seudun Zetoristit kokoontuivat kotitalon pellolle Rantapirttiin.

Herra Majori vuosimallia 1952. Herättelyä talviunilta.

Santeri lähdössä kouluun. Erkin kotonakin ensimmäinen traktori oli aikanaan -52 Majori.

Video: Valmetin suora kasi.

Polski Fiat vuosimallia 1982. Pitäähän se maalla "Polle" olla talossa.

Asetelma.

Video: Amfibian 3000 hydrokopteri.

Video: Savirana. Mistään ei löytynyt hevosta pyörittämään, joten työ piti tehdä itse. Huomatkaa yksityiskohtana häntä! :)

Video: Vesipumppu. Keksintö ilman minkäänlaista ulkopuolista energiaa.

Video: Kullan kaivuussa.

Konemiesten lounas :)

Video: Kotona Rantapirtin vanhassa talossa "kummittelee" öisin :)

Savottakokiksi palkattiin aikanaan tämmöinen "heittojätkä" maailmalta, mutta ei ollut kovin kaksisen makuista ruokaa :) Totta puhuen, tässä se oli oppilaana tynnyritervan teossa.

Loppuyhteenveto: Mikäli alkuotsikon terwa, päreet ja koneet eivät auta, kylpyhullu mestari tietää avuksi vielä yhden "apteekin". Puupöly ja moottoriöljy puhdistuvat iholta tuon oven takana. Ja onhan se sauna rohtoa jokaisen mielellekkin. "Vihtoen viha viilenee, saunoen sappi sammuu...". Niin ja onhan vielä olemassa myös se varapäre! :)

Lue myös: Aution Pasin romuista kasattu Scania Long Line kuorma-auto hulppeine Suomi-perävaunuineen laittaa rinnan rottingille Oulunsalossa

Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu

ylikiiminki Rasvamonttu Erkki Pöyskö