Kuva: Shutterstock
Somehäirinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä
Somehäirinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä ja ottaa tarvittaessa yhteyttä erilaisiin auttaviin järjestöihin. Poliisi kannustaa ilmoittamaan häiriköinnistä niin ikään matalalla kynnyksellä myös sosiaalisen median alustoille, sillä mikäli häiritsevistä profiileista ei ilmoiteta, alustat eivät tiedä puuttua niihin. Profiilien ilmiantaminen somealustoille on tärkeä ensitoimenpide somehäirintätapauksissa.
Poliisi saa paljon yhteydenottoja liittyen häirintään ja uhkailuun sosiaalisessa mediassa. Somehäirintä on ikävä ja kohtuullisen yleinen ilmiö. Somehäirintä voi toteutua esimerkiksi kiusaamisena, vihapuheena, ahdisteluna ja tarkoituksellisesti hämmentävänä ja provosoivana toimintana eli trollaamisena.
Jos sinua häiritään sosiaalisessa mediassa:
- Tallenna heti viestit, kuvat ja muu materiaali, joissa sinua häiritään.
- Ota kuvakaappaukset häiritsijän profiilista. Ota talteen myös mahdollinen URL-osoite, joka johtaa häiritsijän profiiliin. Näin säilyy mahdollisuus jäljittää profiili, vaikka sen tekijä vaihtaisi tietojaan.
- Kirjoita ylös, missä ja milloin häirintä tai uhkailu on tapahtunut.
-Tallenna myös tuntemuksiasi liittyen häirintään, jos se on pitkäkestoista ja ahdistaa sinua.
- Ilmianna häiritsevä sisältö ja häiritsijän profiili sosiaalisen median alustan ylläpidolle.
- Kerro rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä, että olet kerännyt tapahtumista todistusaineistoa.
- Ole tarvittaessa yhteydessä auttaviin tahoihin, kuten Rikosuhripäivystykseen tai Naisten linjaan.
Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa häirintää tutkitaan useimmiten kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Lisäksi mahdollisia rikosnimikkeitä ovat identiteettivarkaus ja viestintärauhan rikkominen. Pitkään jatkunut uhkailu ja häirintä voi olla myös vainoamista, jos toiminta aiheuttaa kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Tyypillisesti edellä mainituista rikoksista seuraa sakkorangaistus.
Kaikki edellä mainitut rikokset ovat asianomistajarikoksia vainoamista lukuun ottamatta. Pääsääntöisesti asianomistajarikoksen esitutkinta edellyttää asianomistajan rangaistusvaatimusta: jos asianomistaja ei vaadi rangaistusta, esitutkintaa ei saa toimittaa.
Rikosilmoituksen jälkeen poliisi arvioi, onko tapauksessa syytä epäillä rikosta ja käynnistää tarvittaessa jutun esitutkinnan.
