Maakunnat eivät päässeet sovintoon rakennerahastorahoituksen jakamisesta
Euroopan rakennerahaston merkitys on tärkeä Itä- ja Pohjois-Suomelle, sillä muuta kehittämisrahaa tulee alueelle vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomeen. Neuvottelujen päättyminen ilman, että ratkaisuun päästiin, on valitettava lopputulos.
Euroopan unionin komissio esittää Suomelle rakennerahastorahoitusta 1,6 miljardia euroa vuosille 2021–2027.
EU:n aluekehittämisen rahoituksen kohdentaminen jäsenvaltioille perustuu tarpeeseen kaventaa jäsenvaltioissa eri alueiden välillä vallitsevia kehityseroja ja sen perusteella harvaan asuttujen ja köyhempien alueiden tukemiseen rikkaampia ja menestyneempiä alueita unohtamatta.
Hyvästä kehityksestä huolimatta alueellinen eriarvoistuminen Suomessa on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa.
EU:n rakennerahastot ovat alueen toimialojen kehittymisen kannata elintärkeitä, sillä muuta kehittämisrahaa tulee alueelle vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomeen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän nimeämät sovittelijat, Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen, eivät jättäneet yhteistä sovintoesitystä rahoitusneuvottelujen lopputulokseksi pitkälti rahanjakoperusteita ja rahoitussummia koskevien sovittelijoiden näkemyserojen vuoksi.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yrittivät vielä kertaalleen hakea myönteistä lopputulosta jättämällä neuvotteluryhmälle 1.6.2020 uuden ratkaisuesityksen.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat eivät hyväksyneet Itä- ja Pohjois-Suomen tekemää ratkaisuesitystä. Neuvotteluissa ei näin ollen saatu valmisteltua yhteistä esitystä rahoituksen jakamisesta maakuntien kesken.
Asia siirtyy 17.6.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilän ratkaistavaksi.
Lue myös: Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöt kasvoivat prosentin vuonna 2018