Raakkuja palautetaan Uudellamaalla sijaitsevaan Mustionjokeen ja Kokkolan eteläpuolella sijaitsevaan Ähtävänjokeen
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta professori Jouni Taskista haastattelee Jussi Häkkilä.
Jyväskylän yliopisto on mukana kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Kokkolan eteläpuolella sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa simpukanalut on palautettu suojaavissa reikälevyissä jokivesiin. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Esimerkiksi Ähtävänjoen raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500 000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön.
Lue myös: Lapista löytyi 208-vuotias raakku
