Kuva: Jussi Häkkilä
Oulun kaupunginkirjasto mittasi hiilijalanjälkensä
Tavoitteena oli selvittää muun muassa, kuinka suuri on kirjaston hiilijalanjälki, mistä tekijöistä se koostuu ja mitä eroja erikokoisilla kirjastoilla on. Mittaus kohdistui kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistokuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin. Oulun kaupunginkirjaston vuoden 2019 hiilijalanjälki oli noin 549 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tutkimustulosten perusteella suurin kirjastojen hiilijalanjälkeä kasvattava tekijä on energiankulutus.
Oulun kaupunginkirjasto mittasi hiilijalanjälkensä. Oulun kaupunginkirjasto oli mukana syksyllä 2020 toteutetussa ensimmäisessä yleisten kirjastojen hiilijalanjälkimittauksessa, johon osallistui 13 erikokoista kirjastoa ympäri Suomen. Tavoitteena oli selvittää muun muassa, kuinka suuri on kirjaston hiilijalanjälki, mistä tekijöistä se koostuu ja mitä eroja erikokoisilla kirjastoilla on. Mittaus kohdistui kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistokuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin.
Oulun kaupunginkirjaston vuoden 2019 hiilijalanjälki oli noin 549 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tutkimustulosten perusteella suurin kirjastojen hiilijalanjälkeä kasvattava tekijä on energiankulutus. Kirjastojen päästöistä noin kaksi kolmasosaa aiheutuu toimitilojen lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Näiden lisäksi esimerkiksi aineiston elinkaarella, kierrolla ja muovituksella on vaikutuksensa hiilijalanjälkeen. Oulun kaupunginkirjaston hiilijalanjälkeä pienennetään vuonna 2020 julkaistun Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Hiilijalanjälkitutkimus on osa Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanketta, joka on Helsingin kaupunginkirjastojen hallinnoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kansallinen tutkimus- ja koulutushanke.
