Oulun yliopiston tutkimus: Akuutin sydäninfarktin sijasta äkkikuoleman taustalla useimmiten sydänlihaksen sairaus
Oulun yliopiston tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen sepelvaltimotautiin liittyvien äkkikuolemien syistä. Tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että perinteinen sydäninfarkti ei olekaan niin merkittävässä roolissa sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolemissa kuin aiemmin on ajateltu.
Sepelvaltimotautiin liittyvä sydäninfarkti syntyy useimmiten sepelvaltimon seinämään muodostuneen ahtauman pinnan repeämästä, mikä aiheuttaa verihyytymän muodostumisen ja sepelvaltimon täydellisen tai osittaisen tukkeutumisen. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan tämä prosessi on merkittävä sepelvaltimotautiin liittyvässä äkkikuolemassa, jonka on ajateltu aiheutuvan joko akuutista sydäninfarktista tai aiemman sydäninfarktiarven käynnistämästä rytmihäiriöstä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa sepelvaltimon ahtauman pinnan repeämä löydettiin kuitenkin vain joka neljänneltä sepelvaltimotautiin äkillisesti kuolleelta. Sen sijaan lähes kaikilla vainajilla todettiin sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihassairaus, johon kuuluu fibroosia eli sidekudoksen kertymistä paksuuntuvaan sydänlihakseen.
Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka koostuu oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomessa vuosina 1998-2017. Yhteensä tutkimuksessa kerättiin tietoja lähes 6000:sta sydänperäisen äkkikuoleman uhrista.
Kyseessä on kansainvälisesti tiettävästi suurin tutkimusaineisto, jossa vainajien sepelvaltimoahtaumat käytiin läpi histologisesti eli mikroskooppinäyttein.
Tutkimuslöydöksen myötä voidaan mahdollisesti jatkossa paremmin tunnistaa riskissä olevia sepelvaltimotautipotilaita ja pyrkiä ehkäisemään äkkikuolemia.
Lue myös: Oulussa toteutettu pilottiprojekti: Tekoälystä merkittävää hyötyä rytmihäiriöiden tutkimisessa