Oulun ensi vuoden talousarvio 23 miljoonaa ylijäämäinen -kääntyy jatkossa alijäämäiseksi
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalaa haastattelee Jussi Häkkilä.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on julkistanut esityksensä Oulun kaupungin ensi vuoden talousarvioksi ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelman.
Kaupungin talousarvio on noin 723 miljoonaa euroa ja 23 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 99,8 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat noin 196 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan vuosikatteen lisäksi kassarahoituksella.
Lainamäärä ei kasva tänä ja ensi vuonna, koska kaupunki käyttää sairaalakiinteistöjen myynnistä saadun myyntivoiton kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lainojen takaisinmaksuun ja investointien rahoitukseen. Ensi vuonna kaupungilla on lainaa 582 miljoonaa euroa, noin 2800 euroa asukasta kohti. Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,5:sta 7,86:een hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.
Ensi vuoden talousarvio on kolmas perättäinen, jonka kaupunki tekee epävarmuuden vallitessa. Tästä huolimatta kaupungin talous on ollut viime vuodet kohtuullisen hyvä. Koronan taloudellisia vaikutuksia helpottivat valtion korona-avustukset ja verotuloja on kertynyt ennustettua paremmin. Verotulot ovat tänä vuonna yli 43 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat. Lisäksi kaupungin viime vuosina toteuttamat säästötoimenpiteet ovat parantaneet talouden tilaa ja hillinneet menojen kasvua.
Kunta-alan palkankorotusten vaikutus kaupungille on alustavan arvion mukaan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Ennuste on, että kaupungin talous kääntyy vuosina 2024 ja 2025 alijäämäiseksi.
Oulun investointien huippuvuodet ajoittuvat seuraavalle kolmelle vuodelle, jolloin investointien tarve on noin 200 miljoonaa euroa joka vuosi. Ensi vuonna suurimpia kaupungin investointeja ovat Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, kaupungintalo, Lyseo, Lintulammen ja Maikkulan koulut sekä pääkirjasto. Samanaikaisesti kaupunki ostaa maata, kaavoittaa ja rakentaa infraa yritys- ja asuintonttien aikaansaamiseksi eri puolille Oulua.
Oulussa on suunnitteilla ja käynnissä mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, jotka vahvistavat kaupungin elinvoimaa. Tulevaisuuden sairaala valmistuu ensi vuonna, Nokian uusien toimitilojen rakentaminen on aloitettu, asemaseudun tontinluovutuskilpailu alkaa tänä syksynä ja asemaseudun asemakaava valmistuu ensi vuoden alussa. Vuonna 2025 Oulussa järjestettävien asuntomessujen tontinluovutuskilpailu alkaa tänä syksynä ja uuden pääpoliisitalon ja vankilan rakentaminen on alkanut. Asuntotuotanto on jatkunut vilkkaana ja keskustaan rakennetaan uusi oikeustalo sekä uutta toimisto- ja liiketilaa.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala esittää, että Oulun kaupunki perustaa ja resurssoi asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on hakea yksityisiä sijoittajia Ouluun. Perustettava ryhmä vastaa kaupunginhallituksen tärkeiksi määrittelemien investointien vetovastuusta ja koordinoi investointien suunnittelua, maankäytön suunnittelua, hankintaa ja markkinointia. Strategisia investointeja ovat esimerkiksi monitoimiareena, Radiopuisto ja Virpiniemi.
Lisäksi kaupunginjohtaja esittää lisää resursseja Oulun matkailun kehittämiseen ja markkinointiin. Lisäresurssit käytetään mm. suorien kansainvälisten lentoyhteyksien saamiseksi Ouluun ja sitä kautta kansainvälisen matkailijamäärän kasvattamiseen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perustamisen myötä kaupungin talousarvio pienenee 1,5:sta miljardista eurosta noin 723:een miljoonaan. Hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa myös kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin. Ensi vuonna verorahoitus pienenee 47 ja valtionosuudet 66 prosenttia. Seuraavana vuonna verorahoitus pienenee edelleen hyvinvointialueen perustamiseen liittyvän siirtymäajan järjestelyjen vuoksi. Samanaikaisesti kaupungin menopaineet kasvavat.
Kaupungin henkilökunnasta yli 4000 viranhaltijaa tai työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Kaupungin henkilötyövuosien määrä vähenee 6 600:een. Sivistys- ja kulttuuritoimi on jatkossa noin 80 prosenttia kaupungin henkilöstömenoista ja 56 prosenttia ulkoisista toimintamenoista.
Kaupungille jää edelleen hyvinvointitehtävä ja tätä varten Oulun kaupunki kehittää johtamisjärjestelmäänsä ja tekee hallintosääntömuutoksia. Sivistys- ja kulttuuripalveluihin perustetaan uusi lautakunta. Sen päätehtävinä ovat hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuri ja liikunta. Lisäksi lautakunnan alaisuuteen perustetaan johtajan virka erityisesti hyvinvoinnin edistämistehtävää varten.
Talousarvioesityksessä on huomioitu henkilöstöetuuksien korotukset työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Lue myös: Oulu: Pohteen järjestämissuunnitelmasta puuttuu suunnitelma Oulun palveluverkon kehittämisestä
