Kuva: Juho-Antti Junno
Metsästysluotien lyijyhiukkasten leviämistä tutkittiin uudella menetelmällä - tulos yllätti tutkijat Oulun yliopistossa
Esimerkiksi pirstaloitumattomaksi verrokiksi ajateltu kokovaippaluoti hajosi gelatiinissa ja jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja.
Metsästysluotien lyijyhiukkasten leviämistä tutkittiin uudella menetelmällä ja tulos yllätti tutkijat Oulun yliopistossa. Oulun yliopisto on selvittänyt lyijyä sisältävien ja myrkyttömien metsästysluotien jättämien haavakanavien eroja lääketieteellisellä kuvantamisella. Tietokonetomografia on uusi menetelmä eri ammustyyppien aiheuttamien osumien vertailussa. Tulokset hyödyttävät sekä oikeuslääketieteellistä tutkimusta että metsästysharrastusta. Lyijy on eläimille ja ihmiselle myrkyllistä jo aivan pieninä pitoisuuksina. Sirujen määrä ja niiden jakautuminen laajasti koko haavakanavaan yllätti. Esimerkiksi pirstaloitumattomaksi verrokiksi ajateltu kokovaippaluoti hajosi gelatiinissa ja jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myös lyijyä sisältävä avautuva luoti jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myrkytön metsästysluoti jätti haavakanavaan vain yhden ainoan irtokappaleen eikä sekään sisältänyt lyijyä. Lyijyhaulien käyttö metsästyksessä kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on ollut kielletty 15.2. alkaen. Lyijyttömiä, laajenevia luoteja ja metsästyspatruunoita on ollut yleisesti saatavissa parin vuosikymmenen ajan, ja ne ovat yleistyneet erityisesti kymmenen viime vuoden aikana.
Lue myös: Metsähanhen metsästysalue Pohjois-Suomessa laajeni
