Kuva: Aino Erkinaro / Oulun yliopisto
Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista Lapissa
Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää.
Oulun yliopiston mukaan yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää. Lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat jo kuolleet. Raatoja kerääntyy rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon. Kansalaishavaintojen osalta päästän mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja. Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000 – 150 000 kyttyrälohta, mikä on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohien määrään verrattuna. Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin. Oulun yliopiston ja Syken tutkimushankkeessa kyttyrälohien hajotus- ja ravinnekokeet jatkuvat Tenon sivujoissa lokakuun alkuun saakka.
Lue myös: Ruokavirasto määrää kaikki eläimet lopetettavaksi lintuinfluenssatartunnan saaneilta turkistarhoilta
