Pienen pojan haaveet kävivät toteen
Monien meistä vanhemmat voivat kertoa nähneensä lastensa tulevat urapolut jo näiden ollessa vasta pieniä. Joonas Hepolan lähipiiri muistaa elävästi sen, millainen oli se aivan kaiken ympärillään selostanut poika. Puhuttiin sitten pihapeleistä tai videopeleistä, Joonas selosti tapahtumat. Pelkästään muiden tekemistä nuori Joonas ei kuitenkaan jäänyt seuraamaan, vaan hänestä varttui monipuolinen urheilija. Seuratason jalkapalloilija sekä salibandyssä jopa liigassa edustanut pelaaja. Opiskelipa hän myös urheiluhierojaksi.
- Huippu-urheilijaa minusta ei tullut eikä se ole jälkikäteen kaduttanut. Olen unelmatyössäni ja koen, että suurimmat jutut ovat edelleen edessäpäin. Urheilutoimittaja isoissa kisoissa ja tapahtumissa. Siitä taisin nuorena haaveilla, ja edelleen, Joonas kertoo.
Vaikka urheilijan elämä jäi, palkintopalli on Joonasta kutsunut usein radion ammattilaisena. Joonas on jo tähän mennessä kulkenut monipuolisen uran ja saanut siitä myös tunnustusta. Vuoden paikallinen radiojuontaja, vuoden paikallinen radio-ohjelma, ehdolla vuoden valtakunnallisen radio-ohjelman tekijänä. Joonaksen matka parrasvaloihin alkoi jäähallin kirkkaissa valoissa. Radio Megan Kiekkoradiossa kaukalonlaitareportterina kertyi vähitellen lisää jalansijaa myös juontajana. Palo kehittyä kiritti osaamista ja avasi uusia mahdollisuuksia.
Radio Megan, Radio Cityn ja Iskelmän paikallisten lähetysten ohella tarjoutui mahdollisuus myös töihin Radio Pookin puolella. Pookissa Joonaksen ympärille rakennettiin täysin uusi ohjelmapaikka - Pooki Viihteellä. Alkuperäisen lähtölaukauksen jälkeen Joonas kehitti ohjelmasta osallistavan ja aktiivisen lauantai-iltojen viihdyttäjän. Vaikka Joonas saa tekemisensä näyttämään ja kuulostamaan vekkulimaisen helpolta, matka radiomaailmaan ja sen huipulle ei ole ollut helppo. Kuin urheilijalla, se on vaatinut kovaa työtä ja toistoja. Hankalina hetkinä läheisten tuki on auttanut tekemään oikeita ratkaisuja.
- Vanhempieni ja kihlattuni tuki on ollut kaikki kaikessa. Ensinnäkin vanhemmat nuoruusvuosina mahdollistivat, että sain tehdä juuri niitä asioita, joita halusin. He ovat olleet tuki ja turva, joihin on aina pystynyt luottamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Samoin jo varhain elämääni tullut Hanna on nähnyt radiourani alkuhetkistä alkaen. Olemme kerenneet kokea yhdessä kaikenlaista ja hänen viisautensa on maailmanluokkaa, kun olen itse solmussa tai vaikeassa tilanteessa.
Palkinnot kertovat osaltaan siitä, että asioita on tehty oikein. On kuitenkin jotain asioita, jotka menevät paljon syvemmälle kuin yksikään pysti. Joonaksen 12 vuoteen radiossa mahtuu paljon asioita, jotka korostavat ohjelmien merkitystä kuuntelijoille. Radion juontajineen sanotaan usein olevan kuuntelijan hyvä ystävä, joka viihdyttää ja myös lohduttaa. Suhde ei toimi vain yksisuuntaisesti ja myös kuuntelijoista tulee läheisiä juontajille. Joonakselle puhuttelevimmat radiouran hetket ovat sisältäneet vahvoja tunteita.
- Sain kuulla erään aktiivisen kuuntelijamme poismenosta. Minä ja ohjelmani oli ollut hänelle todella tärkeä. Sairaalassa hän oli yhtenä viimeisimpinä toiveinaan pyytänyt, että Pookin tulee olla lauantai-iltaisin päällä. Hän oli kuunnellut viimeiset viikkonsa hengityskoneessa lähetyksiä pystymättä itse enää reagoimaan. Muistan mieleen painuvasti, kuinka itkin jälkikäteen kuultuani hänen viimeisistä viikoistaan ja siitä kuinka tärkeä ohjelma hänelle oli ollut. Terveisiä pilven reunalle. Sanasi ja intohimosi radio-ohjelmaa kohtaan muistuttavat minua elämän ainutkertaisuudesta ja siitä kuinka tärkeää työtä saan osaltani tehdä, Joonas pohtii.
Rohkeus olla oma itsensä
Hepolan palossa omaan työhönsä korostuvat useimmin nuo sanat: intohimo ja tunne. Mitä Joonas ihailee? Hänen mielestä mikään ei ole hienompaa kuin nähdä, kuinka toinen nauttii siitä mitä tekee ja antaa kaikkensa. Uskaltavat olla rohkeasti myös sitä mitä ovat.
- Aivan liikaa mietimme ”mitähän muut ajattelevat” -tyyppisesti. Mitä väliä? Musiikin alalta jos muutamia nimiä täytyy mainita niin Kyösti Mäkimattila ja Aki Samuli. Ovat ystävällisiä, mutta samalla eivät kuvia kumartele ja uskaltavat sanoa asioita suoraan ja kiertelemättä. Jokainen päivä, kun tapaa uusia ihmisiä, huomaan kuinka ihailen heidän jotakin piirrettä. Niistä aion tulevaisuudessa myös muistaa mainita. Koskaan ei voi kehua tarpeeksi, eikä hyvää puhetta ole maailmassa koskaan liikaa.
Lukuisat ohjelmat, kuten Pookin Lista, Laavulla, Levylaukulla sekä Pooki Viihteellä pitävät Joonaksen viikon kiireisenä. Ohjelmat vaativat paljon valmistelua. Aina on löydyttävä aikaa myös asialle, joka nousee usein soittajien puheenaiheeksi myös lähetyksissä – kalastukselle. Joonas kokee kalastuksen olleen opettavaista kärsivällisyyden suhteen.
- Kukaan yhtä vähän saalista saava ei enää lähtisi kalalle, Joonas nauraa.
Yksi iso henkireikä Joonakselle on myös vähintäänkin jo merkittävän radiokoiran paikan ottanut perheenjäsen Urho. Joonas tykkää työn vastapainona vain olla ja kääntää työn vaatiman jatkuvan reagoinnin päälaelleen pitkiksi kävelylenkeiksi ja metsäretkiksi Urhon seurassa. Joonas ei kaipaa kaupungin vilskeeseen ja valitseekin mieluummin rauhaisan hetken luonnon hiljaisuudessa. Liikunta on edelleen tärkeää eikä urheilusuorituksen jälkeistä olotilaa moni asia voita, ehkä se vuosia kiertänyt iso kalasaalis korkeintaan.
Ensimmäisiä askeleitaan kameran eteen Joonas on ottanut jo kymmenkunta vuotta sitten toimiessaan paikallisen Liikuntakeskus Hukan videoreportterina. Tänä syksynä menestyksekkään radiotyön luonnollisena jatkumona Joonasta on voinut nähdä myös AlfaTV:n Tanssi Kanssain -ohjelman toisena juontajana yhdessä Krista Westerlundin kanssa.
- Tanssi Kanssain -ohjelman juontopesti on tärkeä steppi. Toki uuden edessä on aina vähän hämillään, mutta kaikki tuntui heti luonnolliselta. Itse asiassa sisällä syntyi jälleen liekki, joka laittoi asettamaan uusia isompia tavoitteita. Tuntuu hyvältä, koska tätä tunnetta olin hetken jo odotellut. Tämä on toivottavasti minulle hyvä ponnahduslauta uusiin entistä isompiin seikkailuihin. Niihin koen olevani valmiina. Tunnen olevani kameran edessä aito ja luonnollinen oma itseni, joka on loppujen lopuksi se kaikkein tärkein asia.
Joonaksen juontaman Pooki Viihteellä -ohjelman päättävänä kappaleena on usein kuultu soivan Yölinnun "Pienen pojan haaveet". Otsikkotasolla sen voisi ajatella istuvan täydellisesti Joonakseen. Selostavaan pikkupoikaan, joka haaveilee selostamaan isoille areenoille. Itse laulussa kuitenkin päähenkilön haaveet jäävät toteutumatta. Routa ajaa porsaan kotiin, jossa on turva ja mahdollisesti tuttu työ laudan kantajana ja naulaajana. Näin olisi varmasti tapahtunut myös Joonakselle, jos hän olisi vastoinkäymisten tullen lopettanut uskomasta itseensä. Tai jos heikolla hetkellä avopuoliso ei olisi sanonutkaan vieressä auttavia viisaita sanoja. Päämäärätietoisuus ja luja tinkimättömyys on juuri se erottava syy, minkä takia Joonaksella ei käynyt kuin laulun pojalla. Hän uskoo asiaansa täysillä. Joonas on täyttänyt pienen pojan haaveistaan monta ja epäilemättä yhtä monta toteutuu vielä.
Joonas Hepola
IKÄ: 36 vuotta
MISSÄ ASUU: Oulu
PERHE: Kihlattu Hanna ja Urho-koira
AJANVIETE JUURI NYT: Podcastien kuuntelu
RADIOSSA: Laavulla maanantaisin kello 19-20, Levylaukulla tiistaisin kello 19-20, Pooki Viihteellä keskiviikkoisin kello 18-21, Pookin Lista sunnuntaisin kello 19-21
TELEVISIOSSA: Tanssi Kanssain AlfaTV:llä keskiviikkoisin kello 21 ja lauantaisin kello 20