Turvesuon pilottikosteikko ja siitä kertova video ovat valmistuneet Oulussa
Turvesuon pilottikosteikko ja siitä kertova video ovat valmistuneet Oulussa. Oulun kaupungin Turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö TUPAS-hankkeessa on valmistunut ensimmäinen pilottikosteikko. Kosteikko sijaitsee entisellä turvetuotantoalueella Turvesuolla Sanginjoen valuma-alueella. Kosteikko toteutettiin padottamalla lohkon 3 laskuoja sekä ohjaamalla kosteikolle kahden johdeojan kautta lisää vesiä ulkopuoliselta valuma-alueelta, joka on kooltaan 247 hehtaaria koostuen ojitetuista soista ja metsistä. Rakentamisen yhteydessä parannettiin kosteikon reunalla olevaa patopengertä ja siinä sijaitsevaa ylivirtausuomaa sekä korotettiin viereistä metsäautotietä.
Kosteikon suunniteltu pinta-ala on 4,7 hehtaaria, keskisyvyys 0,54 metriä, tilavuus 25 380 kuutiota ja veden viipymä 31 tuntia. Kokonaispinta-ala vettyvine vaihettumisvyöhykkeineen on 5,7 hehtaaria.
Kosteikko toimii hyvänä vesien suojelurakenteena. Se leikkaa valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä, jonka seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee. Kosteikko pidättää kiintoainetta ja valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. Kosteikon rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat. Lisäksi kosteikolla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin vähentämällä turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää, sillä turpeen jäädessä vedenpinnan alle, sen hajoaminen lakkaa. Pilottikosteikon ilmasto- ja vesistövaikutuksia seurataan parin vuoden ajan Syke:n Enari-hankkeessa ja Oulun yliopiston Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hankkeessa. Oulun kaupungin toimesta tehdään vesistön happamuusmittauksia sekä seurataan luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
Lue myös: Oulun yliopisto mukana Maan magneettikentän muutosten vaikutustutkimuksessa